Tämä saattaa tuntua ilmeiseltä, mutta mielestäni ehkä tärkein asia luontokuvauksessa on intohimo sitä kohtaan. Nautin Afrikan suurten kissaeläintein kuvaamisesta. Niiden käyttäytyminen on kiehtovaa, niiden kuvaaminen on mielenkiintoista ja luonnollisesti niiden kuvaaminen luonnollisessa elinympäristössään on henkeäsalpaavaa. Seuraavassa on muutamia tärkeitä vinkkejä kaikille, jotka haluavat ikuistaa upeita eläimiä.

Tunne kohteesi

Jotta voi ottaa upeita kuvia, on tunnettava kohteensa. Käytän paljon aikaa opetellakseni kissaeläinten käyttäytymistä. Yritän yleensä seurata vain yhtä tai kahta eläintä, jotta voisin oppia niiden yksilöllistä käyttäytymistä.

Esimerkiksi kerran seurasin leopardia, joka ei kyennyt näkemään vasemmalla silmällään moneen päivään. Seuraamalla sitä huomasimme, että huonon näkökykynsä vuoksi se ei pystynyt metsästämään, vaan varasti muiden leopardien tekemiä haaskoja. Kun seuraa vain yhtä tai kahta yksilöä, voi ymmärtää paremmin niiden elämää ja kertoa niiden koko tarinan.

Ole kärsivällinen ja määrätietoinen

Joka päivä on erilainen, sillä mitä tahansa voi tapahtua. Jätän leirin aina aamulla ennen auringonnousua ja yritän ensin löytää seurattavien eläinten jälkiä. Joskus jälkiä ei löydy, joten on sen sijaan katseltava ja kuunneltava merkkejä. Saatan kuulla paviaanien kutsuvan toisiaan tai löytää hämmästyttävän hiljaisen ja tyhjän alueen. Nämä ovat merkkejä siitä, että lähellä saattaa olla petoeläin. Merkkejä on kaikenlaisia: jäljet, näköhavainnot, äänet ja hajut. On oltava valppaana kaikelle.

Parhaat valo-olosuhteet ovat heti aamulla niin sanotun kultaisen tunnin aikana. Afrikan kovassa valossa on todella oltava valmiina kuvaamaan parin ensimmäisen tunnin aikana. Aamulla ei välttämättä löydy hyviä merkkejä tai jälkiä, joten on päätettävä, miten haluaa toimia. Voi joko pysähtyä paikalleen kuvaamaan elefantteja erinomaisessa valossa tai jäädä odottelemaan parempia kohteita tietäen, että paras valo menee kohta ohi. Tällä päätöksellä on suuri merkitys.

Päätä kuvauskohde ennen kuin alat kuvata

Kuvaan yleensä täysin manuaalisessa valotustilassa. On tärkeää hahmottaa kuva jo ennen kuin katsoo etsimeen. Näin ottaa vähemmän kuvia, koska tietää tarkasti, millaisen kuvan haluaa ottaa, eikä vain kuvaa kuvaamisen takia.

Käytän Sony α9- ja α7R III -kameroissani olevaa elektronista etsintä, jotta voin luoda kamerassa sellaisen kuvan, joka on mahdollisimman lähellä lopullista kuvaa. Asetan kuitenkin korostukset etusijalle tiedostaen, että voin alivalottaa kuvan taivaan korostamiseksi ja sitten siirtää varjoja, kun muokkaan raakakuvaa. Tämän mahdollistaa dynaaminen alue, joka perustuu kummassakin Alpha-kamerassani oleviin antureihin.

Objektiivin ja kohteen valinta

Onneksi käytän Sonyn α9:ää ja kahta α7R III -kameraa. Yhdistän α9:n akkukahvaan, joka helpottaa kameran tasapainottamista ja pitämistä paikallaan, sillä käytän sitä pääasiassa 400mm f/2.8 G Master -objektiivin ja joskus 1,4x teleobjektiivin kanssa. Näin voin ottaa muotokuvia kohteita häiritsemättä. Yksi tärkeimmistä tekijöistä hyvien kuvien ottamisessa on olla häiritsemättä kohdetta, joten Alpha-kalustoni hiljainen suljin on erinomainen ominaisuus.

Toinen objektiiveihin liittyvä neuvoni on, että vähemmän on usein enemmän. Monilla on laukut täynnä objektiiveja, mikä vaikeuttaa oikean valitsemista. Käytän 70-200mm f/2.8 GM -objektiivia laajojen kuvien ottamiseen ja 400mm f/2.8 -objektiivia teleobjektiivina. Toisessa kamerassani on 24–105 mm:n objektiivi. Polttavassa helteessä ei myöskään halua kantaa objektiiveja ja laitteita, joita ei tarvitse. Kuvaankin lähes aina käsivaralta, jotta pääsen liikkumaan vapaasti.

Sommittelu

Ensimmäiseksi käyn yleensä makaamaan niin, että olen kissaeläimen silmien tasolla tai alapuolella. Tämä luo mielenkiintoisen perspektiivin eläinten tarinaan. Sommitteluun sovellan yleensä perinteisiä sääntöjä. Käytän elektronista etsintä nähdäkseni, että kolmanneksen sääntö täyttyy. Etsin myös viistosti johtavia linjoja, jotka vievät katseen kohteeseen. Kuvassa on mielestäni oltava syvyyttä, etuala, kohde ja tausta. Tämä helpottaa kohteen sijoittamista ympäristöön ja huomion kiinnittämistä kohteeseen.

Jos sinusta kuitenkin tuntuu siltä, että haluaisit rikkoa jotakin sommittelusääntöä, luota vaistoosi ja ota kuva. Tilanne voi olla niin ainutlaatuinen, ettei tilaisuus toistu.