Kuinka kuvaan | Petar Sabolin äärimmäiset makrokuvat

Luonto ja elävät olennot ovat aina kiehtoneet minua, erityisesti pikkuruiset yksityiskohdat, joita ei voi nähdä paljain silmin. Villieläinkuvaajana yksi erikoistumisalueistani on äärimmäiset makrokuvat. Ne ovat melko hankala valokuvaustyyppi, joka vaatii paljon määrätietoisuutta ja käsrivällisyyttä, mutta haluan selittää, mitä teen ja miten.

petar sabol poseeraa Sony alpha 7RIII -kameransa kanssa

Kenttävoimaa

Yleisin ongelma on sää. Olen aina tietoinen siitä, mitä säässä tapahtuu. Äärimmäisissä makrokuvissani käytän tarkennuksen pinoamista, mikä edellyttää useiden kuvien ottamista samasta kohteesta. Tällöin pieninkin liike voi vaikuttaa lopulliseen tulokseen. Tuuli onkin viholliseni, enkä voi kuvata kovalla tuulella.

 

julien mauve sony alpha 7RII metsässä taustallaan puu

© Petar Sabol | Sony α99 II + 100mm f/2.8 Macro | 1/15s @ f/9.0, ISO 200

Kuvaan aina aikaisin aamulla. Yön aikana hyönteiset menevät lähes horrokseen. Ne aktivoituvat vasta auringon alkaessa lämmittää, joten se on loistava kuvausaika – ne eivät todennäköisesti liiku lainkaan, mikä sopii tarpeisiini hyvin.

petar sabol sony alpha 99II perhonen istuu kukan varrella takanaan ympyränmuotoiset valot

© Petar Sabol | Sony α99 II + 100mm f/2.8 Macro | 1/640s @ f/2.8, ISO 100

Käytän myös aikaa oikeanlaisen sommittelun ja taustan etsimiseen. Kaikki riippuu kuvauspaikan väreistä. Etsin vaikkapa aamukastetta ruohikossa. Jos aurinko paistaa, pienet vesipisarat voivat tuottaa taustalle kauniin pyöreän bokeh-efektin.

petar sabol sony alpha 7RIII sudenkorento ja etana takertuvat kukan varteen

© Petar Sabol | Sony α7R III + 1:1 Macro | 1/30s @ f/13, ISO 400

Laitteisto

Kuvaan Sony α7R III -kameralla, jossa on uskomaton 42,4 megapikselin resoluutio. Lisäksi α7R III:ssa ei ole peiliä, ja siinä voi käyttää sähköistä suljinta. Siinä ei siis ole liikkuvia osia, jotka voivat aiheuttaa tärinää. Tärinä on makrovalokuvaajan pahin painajainen.

petar sabol sony alpha 7RIII äärimmäinen lähikuva hyönteisen kasvoista

© Petar Sabol | Sony α7R III + 2.5 – 5x Macro Zoom | 1/6s @ f/4.0, ISO 200

Valosta puheen ollen, käytän salamaa todella harvoin. Luotan mieluummin luonnonvaloon, ja toisinaan käytän heijastinta, joka lisää vähän valoa varjoihin.

Tarkennan aina manuaalisesti ja hyödynnän α7R III:n Focus Peaking -ominaisuuden. Se korostaa kuvan reunoja, joihin on tarkennettu. Voin määrittää korostuksen eri värit – keltaisen, punaisen tai valkoisen, jotta ne erottuvat kohteen väreistä.

Sen jälkeen käytän Focus Magnifier -ominaisuutta, jonka avulla voin suurentaa vain osan kuvasta ja löytää juuri oikean tarkennuspisteen. Kallistettavasta LCD-näytöstä on tässä paljon apua erityisesti silloin, jos kuvauskulma on hankala.

Punaiset tarkennuksen korostusmerkit tulevat näkyviin, kun tarkennuksen aluetta säädetään.

petar sabol sony alpha 7RIII perhonen siivet levitettyinä takertuu kasvin varteen

© Petar Sabol | Sony α7R III + 1:1 Macro | 1/20s @ f/10, ISO 400

Valotuksen osalta kyse on sulkimen nopeuden, aukon ja herkkyyden kolmion tasapainottamisesta parhaalla tavalla. Jos olosuhteet sallivat kuvaamisen hitaalla suljinnopeudella, pyrin käyttämään ISO 100:aa, jotta saan parhaan mahdollisen kuvanlaadun. Hyvä asia on, että α7R III auttaa minua parantamaan herkkyyttä tarvittaessa suurempaan ISO-arvoon, ja kuvassa näkyy silti paljon yksityiskohtia. Aukko voi vaihdella, mutta yleensä valitsen aukon väliltä f/8–f/13. Käytän toisinaan myös loittorenkaita valon leikkaamiseen ja vieläkin paremman suurennuksen saavuttamiseen.

Tarkennuksen pinoaminen

Makrokuvissa syväterävyys on erittäin matala myös käytettäessä suhteellisen pieniä aukkoja. Siksi käytän tarkennuksen pinoamista, jossa yhdistän sarjan kuvia, jotka on otettu tarkennuksen eri vaiheissa. Näin voin varmistaa, että kohde on terävä edestä taakse.

Tätä varten käytän elektronisia makrokiskoja ja todella vankkaa jalustaa. Moottoroidut kiskot liikuttavat kameraa mikroniasteikolla. Ohjaimen avulla määritän kokonaisliikkeen ja haluamieni vaiheiden määrän. Kunkin vaiheen, tai liikkeen, jälkeen kamera ottaa kuvan.

petar sabol sony alpha 7RIII äärimmäinen lähikuva herhiläisen kasvoista

© Petar Sabol | Sony α7R III + 2.5 – 5x Macro Zoom | 1/13s @ f/4.0, ISO 100

Joskus kuvia on yli 100 tai 200. Siksi tarvitsen täysin liikkumattoman kohteen ja tyynen paikan. Jos kohde liikkuu vähänkin, koko pino voi mennä pilalle. Tästä syystä katson aina α7R III -kameran livenäyttöä ja etsin pienintäkin mahdollista liikettä kuvien välillä. Minun on oltava todella kärsivällinen, ja kuvaan aina useamman kuin yhden pinon. Yksi keino on suojata kohde pienen teltan tai vastaavan avulla, mikä vähentää tuulta.

Kun olen ottanut kuvat, yhdistän ne yhdeksi kuvaksi ohjelmiston avulla. Käytän Zerene Stacker -ammattilaisohjelmistoa, mutta kuvat voi pinota myös yleisempien muokkausohjelmistojen avulla.

Hyödyllisiä vinkkejä

Kuvaa hyönteisiä auringonnousun aikaan, jolloin ne todennäköisesti pysyvät paikallaan, sillä ne ovat edelleen horrostilassa

Mieti taustaa ja sen väriä sommitellessasi kuvaa

Käytä jalustaa, jotta saat pidettyä kameran täysin paikallaan

Käytä sähköistä suljinta, jotta vältät mekaanisen sulkimen aiheuttamat pienetkin tärinät

Pidä herkkyys mahdollisimman pienenä, jotta kuvissa näkyy eniten yksityiskohtia

Tässä artikkelissa mainitut tuotteet

ILCE-7RM3

α7R III – 35 mm:n täyden kennokoon kamera, jossa automaattitarkennus

ILCE-7RM3

ILCA-99M2

α99 II, jossa on taustavalaistu täyden koon kuvakenno

ILCA-99M2

SAL100M28

100 mm F2,8 makro

SAL100M28

Petar Sabol
Alpha Universe

Petar Sabol

Kroatia

"Pyrin aina saamaan valokuvani näyttämään mahdollisimman hyviltä riippumatta siitä, miten kauan siinä menee tai miten paljon työtä se vaatii. Jokaisen pienen elementin on oltava kohdallaan: valon, asettelun, hetken, tarinan ja teknisen täydellisyyden. Tällä tavalla siirrän rajoja entistä kauemmas ja voin nauttia luomisprosessista."

Näytä profiili


x