ECHOES

Valokuva orvoista orangeista kiipeilemässä köydellä Borneolla. Valokuva orvoista orangeista kiipeilemässä köydellä Borneolla.
©Yosuke Kashiwakura α7R, Zeiss Sonnar T* FE 55 mm F1.8 ZA, F1.8, 1/5000 s, ISO 800 ECHOES Vol.1

ECHOES Vol.1

Kohtaamisia saarella ja valokuvaajan ajatuksia

25.3.2024

Yosuke Kashiwakura, luontokuvaaja

Ympäristöasioiden nostaminen esiin haastattelemalla luonnon puolesta työskenteleviä luovien alojen ammattilaisia. Yosuke Kashiwakura on luontokuvaaja, joka esittelee luonnon kauneutta ja muistuttaa ympäristönsuojelun tärkeydestä kuvaamalla esimerkiksi luonnonmaisemia, kasveja ja eläimiä. Hän tutkii valokuvaajien ja vastuullisuuden välistä yhteyttä kertomalla kokemuksistaan Borneolla ja Rebunin saarella.

Haastattelijan muotokuva

Yosuke Kashiwakura

Luontokuvaaja
Vuonna 1978 syntynyt luontokuvaaja asuu Japanissa sekä Kanagawan prefektuurissa että Hokkaidoon kuuluvalla Rebunin saarella. Hänellä on ollut näyttelyjä esimerkiksi Smithsonianin luonnontieteellisessä museossa Yhdysvalloissa, Lontoon luonnontieteellisessä museossa ja YK:n ilmastonmuutoskokouksen (UNFCCC) yhteydessä. Hän on voittanut esimerkiksi National Geographicin kansainvälisen valokuvakilpailun sekä Wildlife Photographer of the Year- ja LensCulture-palkinnot. Maaliskuussa 2024 hän julkaisi Borneon saaren orvoista oranginpoikasista valokuvakirjan nimellä Back to the Wild: The Orangutans Who Lost their Forest.
 

Hakemisto

Luontotuhoa Borneolla

Haastattelun aikana otettu kuva Kashiwakurasta

Miksi päätit ryhtyä kuvaamaan juuri luontoa?

Osallistuin 15 vuotta sitten luonnonsuojelujärjestön järjestämälle kuvausretkelle Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa. Kuljin lautalla pitkin pitkää ja kuuluisaa Kinabatanganjokea ja kuvasin sen varrella metsissä asustelevia orankeja, norsuja, nenäapinoita ja muita villieläimiä. Kuvasin niin ahkerasti, että luonnonsuojelujärjestön johtaja kysyi minulta, tiedänkö, miksi seudulla on niin paljon eläimiä. En osannut vastata kysymykseen. Hän kertoi, että metsän toiselle puolelle on perustettu rantaan asti ulottuvia palmuöljyviljelmiä, joiden takia eläimet joutuvat pakenemaan vielä jäljellä oleviin metsiin. Siksi niitä oli ympärillämme niin paljon, että pystyin saamaan useita samaan kuvaan.

Borneon saarella kuvattuja nenäapinoita.
©Yosuke Kashiwakura α7R III, FE 100–400 mm F4.5–5.6 GM OSS, F5.6, 1/640 s, ISO 800
Borneon saarella kuvattuja nenäapinoita.
©Yosuke Kashiwakura α7R III, FE 100–400 mm F4.5–5.6 GM OSS, F5.6, 1/1600 s, ISO 2000

Tämän kuultuani nolostuin siitä, että olin ottanut kuvia niin innostuneena. Muistan vieläkin, miltä minusta tuntui. Ryhdyin kyseenalaistamaan valintojani, sillä olin kuvannut vain kauniilta näyttäviä kohteita. Seuraavana päivänä vierailimme orankiensuojelukeskuksessa, jossa hoidetaan metsien tuhoutumisen takia orvoksi jääneitä oranginpoikasia. Minuun teki suuren vaikutuksen se, miten orankeja koulutettiin kärsivällisesti, jotta ne pystyisivät jälleen elämään metsässä. Ryhdyin kuvaamaan näitä poikasia, koska halusin tehdä jotakin niiden auttamiseksi. Pyysin lupaa kuvata keskuksen toimintaa pidempään, ja luonnonsuojelujärjestön johtaja auttoi minua luvan hankkimisessa. Jäin kuvaamaan orankeja noin kuukaudeksi.

Oletko havainnut jotain uutta ryhdyttyäsi kuvaamaan orankeja?

Elollisen luonnon monimuotoisuudesta tunnettu Borneon sademetsä on lähes tuhoutunut. Sen paikalla on palmuöljyviljelmiä silmänkantamattomiin. Sademetsässä eläneillä eläimillä ei ole enää paikkaa, minne paeta. Oranginpoikaset pakotettiin eroon äideistään, kun sademetsää tuhottiin. Tavallisesti oranginpoikaset pysyttelevät kiinni emoissaan oppiakseen, mitä voi syödä ja miten sademetsän latvuksissa tullaan toimeen. Siten ne pysyvät myös turvassa saalistajilta. Poikanen ei kuitenkaan pärjää luonnossa ilman emoa. Suojelukeskuksessa niitä opetetaan tulemaan toimeen metsässä. Tämän lisäksi ovat myös ilmastonmuutoksen vaikutukset. Uhanalaisten lajien ahdinko todennäköisesti pahenee entisestään.

Valokuva orvoista orangeista harjoittelemassa köydellä kiipeilyä Borneolla.
©Yosuke Kashiwakura α7R, Zeiss Sonnar T* FE 55 mm F1.8 ZA, F1.8, 1/5000 s, ISO 800
Valokuva orvoista orangeista harjoittelemassa köydellä kiipeilyä Borneolla.
©Yosuke Kashiwakura α7R, Zeiss Sonnar T* FE 55 mm F1.8 ZA, F1.8, 1/50 s, ISO 1600
Valokuva orvoista orangeista harjoittelemassa köydellä kiipeilyä Borneolla.
©Yosuke Kashiwakura α7R, Zeiss Sonnar T* FE 55 mm F1.8 ZA, F1.8, 1/320 s, ISO 800

Miten aiot jatkossa kertoa maailmalle Borneon tapahtumista?

Metsät ovat katoamassa kaikkialla maailmassa. Borneolla voi nähdä silmänkantamattomiin ulottuvia palmuöljyviljelmiä, jotka aiheuttavat valtavasti tuhoa. Ne toimivat kuin tsunami. Palmuöljyviljelmät ovat laajentuneet hitaasti sisämaahan kuin vuorovesiaalto pyyhkäisten sademetsän tieltään. Kutsun tätä kehitystä ”vihreäsi tsunamiksi”. Otan kuvia näistä hyytävistä näkymistä muistuttaakseni kaikkia metsäkadon vaikutuksista.

Opettelemista kiitollisuuteen jokapäiväisistä asioista Rebunin saarella

Miten päädyit Rebunin saarelle?

Kaikki sai alkunsa, kun patikoin Rishirin saaren Rishirivuorella kirjailija Kanae Minaton kanssa. Hänen romaanistaan on tehty elokuva Kita no Kanaria-tachi (”Enkelikuoro”), joka sijoittuu Rebunille. Minato kertoi minulle, että läheinen Rebunin saari on myös upea, ja päätin käydä siellä. Lähdin patikoimaan Rebunin pohjoisrinteille ja rakastuin saaren häikäisevään kauneuteen. Ryhdyin etsimään asuntoa saarelta, ja kävi ilmi, että paikallisessa kylässä oli yksi talo vapaana. Talon omistaja myi sen minulle, ja remontoin sen tukikohdakseni kuvausretkiä ja saarielämää varten.

Valokuva niemestä Rebunin saarella.
©Yosuke Kashiwakura α7R IV, FE 24–70 mm F2.8 GM II, F8, 1/160 s, ISO 100
Valokuva Rebunin saaren rannikosta.
©Yosuke Kashiwakura α7R IV, FE 20 mm F1.8 G, F11, 1/800 s, ISO 400

Mikä oli aiheenasi, kun aloit kuvata Rebunin saarta?

Alun perin halusin vain kuvata maisemia oman itseni iloksi ja kaikessa rauhassa. Tähtitaivas on kuitenkin niin uskomattoman kaunis ja päivämaisema niin pelkistetyn kuvauksellinen, että ennen pitkää halusin jakaa niiden kauneuden myös muille luomalla International Dark Sky Place* -ohjelmaan kuuluvan tähtitaivaan katselupaikan. Rebunin saarella on yli 300 kukkivaa vuoristokasvilajia, mutta siellä ei juuri käy turisteja kevättä ja kesää lukuun ottamatta. Toivoisin, että saarella kävisi kaikenlaisia ihmisiä vuoden ympäri rauhoittumassa tähtitaivasta ihaillen. Jos turistien määrä kasvaa kuitenkin liiaksi, sillä voi olla haitallisia vaikutuksia luonnolle. Oma tavoitteeni onkin pohtia sitä, miten voisimme luoda ympäristön, jossa ihmiset ja luonto voivat tulla toimeen rinnakkain.

Valokuva tähtitaivaasta Rebunin saaren yllä.
©Yosuke Kashiwakura α7R IV, FE 20 mm F1.8 G, F1.8, 15.00 s, ISO 3200

Miksi haluat edistää International Dark Sky Placen perustamista?

Eri puolille maata on noussut niin paljon rakennuksia, että kaupunkien valot ovat kirkkaampia kuin tähtien. Emme enää erota taivaan tähtiä. Saisimme tähtitaivaan takaisin vain muuttamalla valojen suuntaa. Nykyinen suuntaus on perustaa uusia teemapuistoja paikallisen talouden tukemiseksi. Mielestäni olisi tärkeämpää palauttaa se, mitä paikalla oli alun perin. Jokainen kaupunki on kiehtova ilman uuden rakentamista, jos nostamme esiin sijainnin paikallista kauneutta. Toivoisin, että asioita arvostettaisiin sellaisina kuin ne ovat.

Valokuva hylkeestä Rebunin saaren rantavedessä.
©Yosuke Kashiwakura α7R IV, FE 100–400 mm F4.5–5.6 GM OSS, F11, 1/400 s, ISO 400

Nuorten on raportoitu olevan erityisen kiinnostuneita ympäristöön ja vastuullisuuteen liittyvistä asioista. Voitko oman työsi perusteella neuvoa, miten ihmiset voisivat osallistua omalla panoksellaan?

Olin etsinyt jotain yhteistä tehtävää nuorten kanssa. Muistelin kotikaupunkiani, taloni takana avautuvia peltoja ja vuoria sekä alkuperäisiä maisemia, joita pidän suuressa arvossa. Osallistuminen kansainväliseen ympäristöliikkeeseen on myös tärkeää, mutta voimme myös kiinnittää huomion lähiympäristöön ja sen kunnolliseen suojeluun. Kun ihmisten määrä tietyllä alueella kasvaa eksponentiaalisesti, samassa suhteessa kasvaa myös tarve ympäristönsuojeluun.

Miten haluat tuoda esiin luonnon merkitystä jatkossa?

Halusin haastatella retkeilijöitä ja luonto-oppaita, jotka ovat itse nähneet, miten ympäristö muuttuu eri puolilla maailmaa. Halusin saada heidän sanomansa ja mielipiteensä globaalista ympäristöstä kuuluville. Haluan kuulla, mitä ympäristönmuutoksen eturintamassa olevat todella ajattelevat.

* Sertifikaatti myönnetään paikoille, joiden luonnontilaista yötaivasta on pyritty suojelemaan valosaasteelta.

Kuva horisonttiin asti ulottuvista palmuöljyviljelmistä Borneon saarella.
©Yosuke Kashiwakura α7R III, FE 24–70 mm F2.8 GM, F8, 1/2000 s, ISO 800
Valokuva puista sumun keskellä Rebunin saarella.
©Yosuke Kashiwakura α7R II, FE 100–400 mm F4.5–5.6 GM OSS, F11, 1/800 s, ISO 800

Sonyn ympäristöystävällinen hanke.

Sellaisten päätösten tekeminen, jotka eivät ole ristiriidassa luontokuvaajan roolin kanssa

Kannatan Sonyn ympäristöystävällistä lähestymistapaa kameroiden valmistuksessa. Yritys käyttää kierrätysmuovia raakamateriaalina ja pyrkii välttämään kemikaalien käyttämistä. Ensin epäilin, että kierrätysmateriaalien käyttäminen johtaa heikkolaatuiseen tuotteeseen. Epäilykset kuitenkin hälvenivät täysin, kun sain valmiin kameran käsiini. Se on pölyn- ja roiskeenkestävä, eikä suorituskyvyssä ole tingitty pienestä koosta huolimatta. Luotan Alpha-sarjaan täysin. Sony tekee lujarakenteisia kameroita huolehtien samalla ympäristöstä. Uskon Sonyn vastuullisuuteen valmistajana. (Kashiwakura)

Kaavio, joka esittää jätemuovin kierrättämistä SORPLAS-muoviksi ja käytettäväksi Sonyn tuotteissa.

Sonyn kierrätysmuovin käyttö ja sen tuotteiden muut vastuullisuusseikat

Sonyn ympäristöä kunnioittava tuotanto

Kashiwakuran käyttämät kameravarusteet

Haastattelu:Shota Kato(OVER THE MOUNTAIN)
Valokuvat:Yukitaka Amemiya(Haastattelu)