Maisemakuvauksessa tärkeintä on, että olet kärsivällinen ja nautit ajastasi kyseisessä maisemassa. Suuri osa päivästä voi kulua patikointiin ja oikean valon odotteluun, joten sinun täytyy viihtyä ulkona luonnossa.
Suunnittelua ja valmistelua
Kun otan maisemakuvia, haluan viedä katsojan matkalle ja näyttää maisemat sellaisina kuin olen ne itse nähnyt. Haluan, että he ihastuvat maisemaan samalla tavalla kuin itse ihastuin kuvaa ottaessani. Yksi tapa saavuttaa tämä on tutkia kuvauspaikkaa mahdollisimman vähän. Jos näen paljon muiden kuvaajien ottamia kuvia, se pilaa ihmetyksen tunteen, joka syntyy saapuessani paikkaan ensimmäisen kerran.
Kuvauspaikkaa tutkimassa
,Joihinkin palkitsevimpiin paikkoihin voi olla hankala päästä. Suurin osa kuvistani on otettu pohjoisissa maissa, joten joudun usein patikoimaan kuvauspaikoille. En koskaan aliarvioi vaelluksen vaativuutta, joten minulle on tärkeää käyttää kevyttä kameraa, kuten Sonyn Alpha-mallistoa. Niiden ansiosta tutkimusretkeni ovat helpompia.
Kun olen valmis, kuljen maiseman halki. En aktiivisesti etsi otettavaa kuvaa, mutta yleensä jokin herättää huomioni. Etsin useita asioita, joita haluan työstää kuvassa joko erikseen tai yhdessä. Niitä voivat olla vaikkapa valon suunta ja laatu ja se, miten valo muovaa maisemaa, mielenkiintoiset rakenteet ja johtavat linjat. Värien osalta aamun ja illan tunnit ovat erityisen kiinnostavia, joten yritän ottaa kuvani näinä hetkinä.
Yksi suosikkikuvistani on otettu vanhassa ruotsalaiskylässä, joka kuuluu saamelaisille. Sitä käytetään vain seremonioihin, ja muun ajan se on asumattomana. Yövyin siellä pakettiautossani ja heräsin aamuseitsemältä katsomaan, miten valo kehittyy. Sinä päivänä oli todella sumuista ja tunnelma oli sanoinkuvaamattoman kaunis. Jälkeenpäin katsottuna se oli mielestäni yksi rauhallisimmista ja vaikuttavimmista paikoista, joissa olen käynyt.
Näin rantaviivan upean kaarevan linjan johtavan hirsimökin luo. Järvi oli tyyni sumussa ja aurinko toi kuvaan hienoa tasapainoa. Minun oli vain otettava se kuva. Odotin noin 10 minuuttia, kunnes aurinko tuli esiin sumun seasta, ja silloin oli juuri oikea hetki alkaa kuvata.
Kameran asetuksien valinta
Käytän useita erilaisia Sony-kameroita riippuen kuvauskohteesta ja matkan määränpäästä. Tunnistimien laaja dynaaminen alue, pitkä akunkesto, korkea resoluutio – on lukemattomia syitä, miksi käytän niitä mielelläni.
Pääkamerani on Sonyn α7R IV, jonka 61 megapikselin resoluutiosta pidän erityisesti. Lisäksi käytän Sonyn α7R III-, α9- ja α6400-kameroita. Näiden lisäksi minulla on useita objektiiveja, mutta patikoidessani jokaisella grammalla on väliä. Haluan säästää energiaani ja matkustaa mahdollisimman kevyesti, joten useimmiten mukanani on vain α7R IV ja FE 16-35mm f/4 ZA OSS -objektiivi.
Jos vaellukseni kestää useampia päiviä, saatan ottaa mukaan FE 24-105mm f/4 G OSS -objektiivin, joka tarjoaa joustavuutta maiseman yksityiskohtien kuvaamiseen.
Kuvan valotuksessa pyrin käyttämään paljon aukon esivalintatilaa ja asettamaan herkkyyden automaattiselle ISO-arvolle ja valotusajan minimiin. Kuvaan usein myös manuaalisella valotustilalla riippuen siitä, kuinka kamera mittaa kuvauspaikkaa. Tämän vuoksi käytän usein matriisimittausta, joka tarkkailee koko kuvauspaikkaa, tai mittaan valoisimmat kohdat, jotta saan säilytettyä kirkkaasti valaistuissa kohdissa mahdollisimman paljon yksityiskohtia.
Väri ja kuvaaminen Raw-tilassa
Kuvaan aina Raw-tilassa. Näin pystyn tallentamaan eniten yksityiskohtia, mikä puolestaan antaa enemmän vapautta kuvia muokatessani.
Tämä tarkoittaa, että alkuperäinen kuva on hyvin lattea aloittaessani muokkauksen. Yksi vinkki Raw-tilassa kuvaukseen on käyttää kameran Natural Creative -tyyliä. Tyyliä voi muokata säätämällä kontrastin ja värin minimiin. Kun katsoo etsimen läpi, näkee lattean kuvan, joka on hyvin lähellä Raw-kuvaa. Se ei ehkä näytä parhaalta kuvalta, mutta sen ansiosta näkee paljon enemmän yksityiskohtia valoisissa kohdissa ja varjoissa, joten tietää, mitä on työstettävä Raw-tiedostossa.
Kun muokkaan raakatiedostoja, pyrin tekemään niistä samannäköisiä kuin tapahtuma on muistissani. Saatan leikkiä kontrastilla tietyn mielentilan herättämiseksi, mutta yritän pitää värit luonnollisina ja muistikuvani kaltaisina. Näin haluan ihmisten näkevän kuvani.
”Hetkessä eläminen ja luonnon dramaattisen kauneuden näkeminen voivat olla henkeäsalpaava ja erittäin henkilökohtainen kokemus. Toivon, että kuviani jakamalla voin ottaa muut mukaani tälle matkalle.”