Olen ollut luonnonystävä lapsesta saakka, mutta opiskellessani yliopistossa biologiaa aloin todella kuvata villieläimiä. Yliopiston jälkeen päätin ryhtyä ammattivalokuvaajaksi ja matkustin Ecuadoriin, jossa olin kolme vuotta ja loin ensimmäisiä valokuvausprojektejani. Vuosien mittaan olen kuvannut eri lajeja, mutta viime aikoina suurin osa hankkeistani on keskittynyt hyönteisiin.

Kohteeseen tutustuminen

Hyönteisiä on kaikkialla, minkä vuoksi ne ovat erinomaisia kohteita valokuvaukseen. Niitä on puutarhassa, kadulla, puistossa ja jopa asunnossasi. Ennen kuin aloitat niiden kuvaamisen, lue niistä tietoa, jotta opit niiden päivittäisistä toimista ja saat käsityksen, milloin, missä ja miten löydät niitä. Ympäristössäsi on paljon kaikkea hauskaa, sinun täytyy vain katsoa tarpeeksi läheltä.

Hyönteiset käyttäytyvät eri tavoin, joten niiden kuvaamisessa on käytettävä erilaisia tekniikoita. Esimerkiksi sudenkorennon kuva otettiin varhain aamulla, kun lämpötila oli alhainen ja se oli viileä ja rento. Jalustan ja FE 50mm f/2.8 -makro-objektiivini avulla pääsin hyvin lähelle ilman, että se liikkui. Auringon noustessa sudenkorennot lämpenevät ja alkavat lentää, joten lähikuvan saaminen on mahdotonta. Siksi näitä pikku yksityiskohtia on tärkeä tietää. Tarvitaan vain tietoa ja harjoitusta – ja toki hieman hyvää tuuria.

Kenttätyö

Kuvauspäivät tai -yöt eivät koskaan ole tietynlaisia. Kaikki riippuu kuvattavasta eläimestä. Hyönteisiä on helpompi kuvata, sillä niitä on nisäkkäisiin verrattuna yleensä enemmän, joten tiettyjä toimintoja voi kuvata useammalla eri tavalla.

Viimeaikaisessa työssäni hyönteisten parissa olen vienyt Sony α7R III- ja α7R IV -kamerani ja objektiivini sademetsään, yleensä öisin. Vietän suurimman osan yöstä valokuvaten ja nukun vain kolme tuntia. Innostun lukuisista eri olennoista niin paljon, että nukkuminen tuntuu ajan tuhlaamiselta.

Projektieni sijainnit eivät ole aina äärimmäisiä, mutta niissä on edelleen omat haasteensa. Esimerkiksi alla oleva kuva on Dominical Newspaper -lehteen Espanjassa otettu kuva kiinanherhiläisistä, jotka olivat aiheuttaneet useita ongelmia, kuten tappaneet tuhansia hunajan valmistukseen käytettyjä mehiläisiä. Yksi maanviljelijöistä oli ottanut ohjat omiin käsiinsä ja rakentanut sähköaidat lähelle mehiläistarhoja tappaakseen herhiläiset ja pelastaakseen omat mehiläisensä. Minun piti ottaa valokuvia laitteesta mehiläishoitajan asussa koskematta kuitenkaan sähkölankoihin, mikä oli mahdotonta. Sain lukuisia sähköiskuja, mutta kestin sen saadakseni täydellisen otoksen.

Valokuvausta päivin ja öin

Yöllä varustaudun kevyesti. Yleensä mukana on Sony α7R IV ja kenties myös α7R III, jota pidän varalla, sekä FE 50mm f/2.8- ja FE 90mm -makro-objektiivit. Mukana on myös salama, joka valaisee hyönteiset. Koska hallitsen salaman tehoa täysin, asetan kamerani täysin manuaalitilaan, jotta saan aikaan haluamani valotuksen. Asetan suljinnopeudeksi 1/250 sekunnin enimmäisnopeuden, jota voin käyttää salaman kanssa, ja valitsen sitten aukon ja salaman tehon sekä säädän tarpeen mukaan. Kun asetukset ovat valmiit, voin tavallisesti pitää samat koko yön.

Päivänvalossa kuvaan yleensä nisäkkäitä tai lintuja, joten on tärkeää olla valmiina. Eläimet havaitsevat ihmisen ja juoksevat piiloon paljon herkemmin kuin hyönteiset. Pakkaan mukaan kuitenkin myös 90mm F/2.8 -makro-objektiivin, jotta voin vaihtaa objektiivin, jos näen jotain pienempää, jonka haluan kuvata.

Koska päivän aikana on enemmän valoa, laitan mielelläni α7R IV -kameran aukon esivalintatilaan, jotta voin vain määrittää sopivan ISO-herkkyyden joutumatta miettimään liikaa valotusaikaa. Tarkennuksessa käytän reaaliaikaista automaattisesti tarkentavaa seurantaa, joka toimii täydellisesti. Kun tämä yhdistetään α7R IV -kameran 61 megapikselin tunnistimeen ja kuvausnopeuteen 10 kuvaa sekunnissa, kyse on todellakin markkinoiden parhaasta kamerasta luontokuvaukseen.

Kontekstin luominen

Minulle luontokuva on ihanteellinen, kun se saa tuntemaan jotain – sen on aiheutettava reaktio. Kyse ei ole vain hetken ikuistamisesta. Kuten kaikessa muussakin valokuvauksessa, tarvitaan silti hienoa sommittelua ja hyvä valo, mutta hyvä luontokuva muodostuu eri asioiden yhdistelmästä.

Koska projekteihini liittyy usein eläimen suhde ihmisiin, lisään kuvaan usein ihmisiä, jotta koko tarina välittyy. Haluan näyttää, mikä on ajatukseni luonnonsuojelusta, ja lisätä tietoisuutta juuri nyt työni kohteena olevista hyönteisistä. Ihmisten kuvat ovat tärkeitä, koska ne lisäävät tietoisuutta ja yhteyttä ihmisten ja eläinten käyttäytymisen välillä. En halua jakaa pelkästään hyönteisten kauneutta, vaan myös meidän suhteemme niihin.