Kun ikää tulee lisää, kunnioitan valokuvausta yhä enemmän, mutta olen myös oppinut ymmärtämään sen rajoituksia. Pyrin edelleen kertomaan kuvillani tarinoita, mutta en enää yritä vain dokumentoida tai todistaa, miltä maailma näyttää. Nyt tiedän, että totuus on suhteellista ja riippuu kuvan ottajasta. Kamera on kuitenkin hyvä työkalu, jonka avulla voit näyttää rehellisen visiosi elämästä. Me kaikki olemme nähneet samoja kuvia ja samoja tarinoita niin monta kertaa kuvissa, televisiossa ja elokuvissa. Emme enää kiinnostukaan siitä, miltä asiat näyttävät, vaan siitä, kuinka eri tavoin ne pystytään esittämään.

Uusimmat kuvani on otettu Kenian matkalla alueella, johon turismi tai moderni länsimainen elämäntapa eivät ole päässeet käsiksi. Halusin nähdä ihmisiä, jotka yrittävät selvitä ilman matkapuhelimia, lääkkeitä tai mitään, mikä on keksitty viimeisten 50 vuoden aikana. Kuvat eivät muodosta tarinaa, vaan kokoelman valokuvia. Kuten aina, toivon, että yksi tai kaksi kuvaa pystyy yllättämään ihmiset. Kuva, joka ei herätä vastakaikua tai saa aikaan reaktiota, on vain tyhjä kehys.

Värien käyttäminen

Keniassa otin kuvia aidoista ihmisistä tekemässä aitoja asioita. Halusinkin luoda kuvia, jotka vastasivat mahdollisimman hyvin sitä, mitä itse koin kyseisellä hetkellä. Tavoitteeni oli päästä mahdollisimman lähelle sitä visiota polttovälin ja värin avulla. Esimerkiksi mustavalkokuvat ovat abstrakteja. Niissä on valtavasti emotionaalista tehoa, ja minusta ne ovat tyylikkäämpiä. Väriä taas on useimmissa tapauksissa todella vaikea käyttää ilmaisuvoimaisesti, joten monet kuvaajat tyytyvät tyylittelemään kuvansa ihmisten mielenkiinnon herättämiseksi.

Työkalut

Pyrin toteuttamaan kuvausvisioni toimimalla mahdollisimman yksinkertaisesti. Käytän pääasiassa Sony α7R III -kameraa ja FE 24-70mm f/2.8 GM -objektiivia. Tämän yhdistelmän ansiosta pystyn tarkentamaan todella nopeasti ja tallentamaan juuri haluamani hetken. Useimmissa töissäni haluan ottaa kuvia todella lyhyellä etäisyydellä kohteeseen. Objektiivissani on itse asiassa erityinen piste, joka kuvastaa suunnilleen 35 mm:n polttoväliä. Kuvaan mahdollisimman paljon siltä etäisyydeltä.

Kun tutkitaan valokuvauksen historiaa, on yllättävää, kuinka paljon kuvia on otettu vain kahden polttovälin objektiivilla. 50 mm:n polttoväli on ehkä kaunein, mutta sitä voi olla vaikea käyttää. Toinen paljon käytetty on 35 mm. Pidemmät polttovälit saavat aikaan tirkistelyn tunteen, mikä puolestaan etäännyttää ne aiheesta. Kuvassa näkyy vain kohde, lavalla esiintyvä näyttelijä.

Miksi valokuvaajat sitten pitävät 35 ja 50 mm:n objektiiveista niin paljon? Mielestäni se johtuu siitä, että ne ovat lähellä ihmisen näkökenttää. 24 tai 28 mm:llä kuvattaessa tilanne saattaa olla tylsä. Kun katsot etsimen läpi, näet pintaa syvemmälle: aivosi näkevät jotain erilaista kuin silmäsi. Kun käytät 35 tai 50 mm:n objektiivia, arkipäiväinen tilanne näyttää tylsältä myös etsimen läpi. Erityisesti käytettäessä 50 mm:n polttoväliä on todella nähtävä jotain hämmästyttävää, jotta kannattaa painaa laukaisinta.

Tärkeintä on yksinkertaisuus

Suunnittelen ottamani kuvat aina todella huolellisesti, joten siksi en käytä jatkuvaa kuvausta. Mielestäni meidän pitäisi suhtautua kuvaamiseen inhimillisemmin, joten otan aina yhden kuvan kerrallaan. Joka kerralla, kun painan laukaisinta, minun on tiedettävä miksi. Sille on aina oltava syy. Minun on oltava hämmästynyt tai yllättynyt.

Mielestäni täydellisyyden voi saavuttaa vähentämällä – vähentämällä kuvan elementit aivan perustasolle niin, että viesti edelleen välittyy. Tämä on toisin kuin mainosmaailmassa, jossa kuvia tyylitellään, kohteita liikutellaan kuvassa ja värejä parannetaan epäluonnollisiksi. Haluan saavuttaa kuvissani tilan, jossa kuvasta ei voi poistaa mitään. Tämä koskee myös väriä. Haluan värin olevan niin täydellinen ja aito, että mieleni on unessa ja kaikki on itsestään selvää. Haluan voida katsoa kuvaa ja ymmärtää sen merkityksen sekunnin murto-osassa.

Toisaalta hyvän valokuvan saamiseksi on luotava jotain, joka sisältää salaisuuden tai vertauskuvan. Salaisuus on aina arvokkaampi, mikä pätee myös valokuvaukseen. Parhaat kuvat saavat mielikuvituksemme laukkaamaan, herättävät kysymyksiä ja haastavat meidät etsimään vastauksia. Jos kaikki tarjoillaan sinulle valmiina, eikä sinun tarvitse edes liikkua, sillä ei ole syvempää vaikutusta sinuun.