Vaikeuksista lannistumatta

”Myskihärkä ei ole välttämättä kaikkein suosituin tai söpöin eläin katsottavaksi”, naurahtaa Floris Smeets: ”Kun sellaisia on nähnyt lähietäisyydeltä, tajuaa niiden olevan ehdottomasti hyvin erityisiä eläimiä.”

Miten hän päätyi kuvaamaan myskihärkiä niin haastavissa olosuhteissa? ”Sain inspiraatiota Vincent Munierin niistä ottamista talvikuvista, jotka näyttivät upeilta”, Floris selittää: ”Lumen koruttomuus, esimerkiksi tässä luottokamerallani Alpha 9:llä ottamassani kuvassa, voi tuoda villieläinkuviin tietynlaista levollisuutta. Kohteen taustaa ei tällöin tarvitse häivyttää, kun kaikki on peittynyt valkoiseen lumeen.” Floris selventää: ”Loppujen lopuksi nuo rauhalliset kuvat eivät niinkään motivoineet minua. Vietin siellä paljon aikaa aamunkoitteesta iltahämärään, ja eräänä päivänä suuri lumimyrsky pääsi yllättämään minut. Myrskyn aikana pääsin näkemään myskihärät hyvin erityisellä tavalla ja sain otettua tämän erityisen kuvan – tämä herättää minussa syvää kunnioitusta.”

Lumimyrskyn aikana Floris oppi ymmärtämään paremmin tätä lajia. ”Tämä karu ja raju tilanne kertoi niiden esihistoriallisesta luonteesta, niiden vahvuudesta ja sisukkuudesta”, Floris sanoo: ”Ryhdyin ikuistamaan tätä tunnetta ja kohtausta yhdessä niiden kanssa. Niissä olosuhteissa se tietenkään ollut helppoa.”

Onneksi Florisin Sonyn Alpha-sarja selvisi tehtävästä – niin pakkasesta kuin valotuksen ja tarkennuksen vaikeuksista lumimyrskyssä. Hän käytti tässä projektissa Alpha 9- ja Alpha 7R III -kameroita ja FE 400mm f/2.8 GM OSS- ja FE 100-400mm f/4.5-5.6 GM OSS -objektiiveja. Miksikö? ”Koska lumimyrkyssä ei todellakaan halua vaihdella objektiiveja!” hän naurahtaa.

Kun on joka päivä myskihärkien parissa, hyvinkin eristetty kamerakalusto kärsii kylmyydestä. Hän selventää: ”Olen ollut tyytyväinen siihen, miten Alpha 9- ja Alpha 7R III -kamerani selviytyvät siitä. Olen käyttänyt niitä -38 ºC:n pakkasella ja kaikki toimi! Tällaiset ääriolosuhteet, joissa on paljon lunta ilmassa tai on sumuista ja huono näkyvyys, voivat myös olla painajainen automaattitarkennukselle. Mutta Alpha 9 ja Alpha 7R III jaksoivat yhä seurata eläimiä. Olen hämmästynyt, enkä todella ymmärrä, kuinka kamerani onnistui tarkentamaan eläimeen lumimyrskyssä!”

”Asiaa vaikeuttaa entisestään se, että ollaan kuvaamassa melko tummaa eläintä hyvin vaaleaa taustaa vasten”, Floris jatkaa: ”Valotuksen on mentävä joka kerta kohdalleen, eikä lumi saa ylivalottua tai myskihärkä alivalottua. Kuvaan aina käsisäädöillä ja käytän Alpha 9:n ja Alpha 7R III:n elektronista etsintä oppaana. Se on erityisen tärkeää, jos lumimyrskyssä on äkillisesti paljon lunta ilmassa, koska se heijastaa valoa ja vaikuttaa mittaukseen. Käsisäädöillä ja histogrammin avulla näen, ettei valo ole muuttunut, ainoastaan lumen määrä kuvassa. Näin saan otettua kuvan täydellisellä valotuksella.” Florisin tämän projektin lempikuvissa näkyy selkeästi, miten hänen oman erikoistumisensa ja Alpha-kalustonsa erityisominaisuuksien yhdistelmällä syntyivät hänen tavoittelemansa häkellyttävän kauniit kuvat.

”Myskihärän siluetti vuoristotasanko takanaan, pilvet ja ilmassa leijuva lumi kiteyttävät mielestäni hyvin, miten intensiivinen tunnelma siellä oli. Ehkä kuitenkin se, mitä tavoittelin, näkyy parhaiten mustavalkoisessa kuvassa myskihärästä seisomassa myrskyä vasten. Itselleni se kertoo parhaiten tarinan: eristyneisyyden tunne lumimyrskyssä ja tämä upea eläin seisomassa tukevasti myrskyä vasten.”