Urheilun mestari

 Bob Martin

Bob Martin on monia palkintoja voittanut urheiluvalokuvaaja, joka on erikoistunut ottamaan urheilu- ja toimintakuvia asiakkaille mainontaan, yrityskäyttöön ja toimitustyöhön.

Bob Martin

Kolmikymmenvuotisen uransa aikana Bob on valokuvannut kaikissa merkittävimmissä urheilutapahtumissa aina viimeisistä viidestätoista kesä- ja talviolympialaisista norsupooloon ja jäällä järjestettäviin hevoskilpailuihin. Hän on valokuvannut Wimbledonin tennisturnauksen vuodesta 1982 saakka, ja hänen työnsä on vienyt hänet maailman kaukaisimpiinkin kolkkiin. Useat julkaisut ovat julkaisseet hänen valokuviaan, näihin kuuluu mm. Sports Illustrated, Time, Newsweek, Life Magazine, Stern, Paris Match, Bunte, L’Équipe, The Sunday Times ja New York Times.

Hänen työnsä on saanut tunnustusta yli 60 kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa, ja hän on voittanut kolme kertaa halutun British Sports Photographer of the Year -kilpailun. Vuonna 2015 hän julkaisi palkintoja voittaneen kirjansa 1/1000th: The Sports Photography of Bob Martin. Kyseessä on tyrmäävä retrospektiivinen teos, joka kattaa hänen kolmekymmentä työvuottaan lähes kaikissa tärkeimmissä urheilutapahtumissa.

Tapasimme Bobin kanssa äskettäin jutellaksemme valokuvauksesta ja siitä, miksi hän vaihtoi DSLR-kameroista Sonyn peilittömiin kameroihin.

Bob-Martin-sony-alpha-9-tennis-close-up-of-tennis-players-feet-as-they-leave-the-ground-mid-shot
© Bob Martin | Sony α9 + FE 400mm f/2.8 GM OSS | 1/2500s @ f/5.0 ISO 640

Mikä inspiroi sinua tulemaan ammattimaiseksi urheiluvalokuvaajaksi?

Olen aina ollut urheilufani, vaikkakaan en aina ajatellut tulevani urheiluvalokuvaajaksi. Unelmani oli olla tavallinen valokuvaaja, ja koulussa pimiö oli minulle kuin pakkomielle. Korkeakouluopintojeni aikaan otin jatkuvasti valokuvia ja aloin sitten vähitellen työskennellä kuvajournalistina. Rakastin työhön liittyvää matkustamista, ja omien kuvieni näkeminen sanomalehdissä oli jännittävää. Aloin saada satunnaisia työtarjouksia urheilun parissa työskentelevien agentuurien kautta, ja siitä kaikki sai alkunsa.

Bob-Martin-sony-alpha-9-gymnast-twirling-a-ribbon-into-a-circle

© Bob Martin | Sony α9 + FE 100-400mm f/4.5-5.6 GM OSS | 1/1000s @ f/5.6 ISO 3200

Miten pidät työsi tuoreina ja jännittävinä?

Hyvä yhdysvaltalainen ystäväni, Walter Iooss – kenties kuuluisin urheiluvalokuvaaja kautta aikain – sanoi minulle kerran vuosia sitten: ”Sinun pitää keksiä itsesi yhä uudelleen ja uudelleen, tai sinusta tulee dinosaurus.” En koskaan ole unohtanut hänen neuvoaan, sillä se pätee nykyäänkin. Rakastan sanomalehtiä ja tulostettuja kuvia, joten tämän sanominen on kamalaa, mutta sanoma- ja aikakauslehdet ovat kuolemassa, ja ne valokuvaajat, jotka ovat edelleen juurtuneita näihin ideaaleihin eivätkä ole siirtyneet eteenpäin työssään, ovat dinosauruksia. En halua laskea valokuvieni tasoa – haluan puskea sitä niin pitkälle kuin suinkin voin, niinpä ainoa tapa työskennellä tuoreella näkökulmalla on ajatella laatikon ulkopuolelta. Sen takia työskentelen nykyään paljon urheiluun keskittyvien elinten ja järjestöjen parissa. He ovat yhä halukkaita käyttämään rahaa laatuvalokuvaukseen, joten minä yritän tarjota heille jotain täysin erilaista tavallisten urheilukuvien sijaan.

Bob-Martin-sony-alpha-9-golfer-hits-his-ball-out-of-a-bunker
© Bob Martin | Sony α9 + FE 400mm f/2.8 GM OSS | 1/5000s @ f/2.8 ISO 100

Tarkoittaako työsi hallitsevien elinten ja järjestöjen parissa sitä, ettet enää pysty kuvaamaan niin paljon kuin haluaisit?

Kuvaan vähemmän kuin ennen, erityisesti tultuani vanhemmaksi, mutta kuvaan silti paljon isoissa tapahtumissa kuten olympialaisissa ja Wimbledonissa. Osallistun silti pienempiinkin tapahtumiin, mutta sen sijaan että kuvaisin tapahtumia toiminnan keskipisteessä, järjestän nykyään valokuvaustiimejä. Ollakseni rehellinen, minun ei oikein enää tee mieli istua maalin takana sateisena lauantai-iltapäivänä.

Toimit myös konsulttina Kansainvälisessä Olympiakomiteassa. Mitä työsi sisältää?

Työ voi olla niinkin suoraviivaista, että ehdotan parhaita käytäntöjä valokuvaajien järjestämiseksi. Mutta se voi sisältää myös hyvin yksityiskohtaisia asioita. Voin esimerkiksi neuvoa logojen kokoon ja sijoitukseen liittyvissä asioissa, jotta loppukuviin voidaan taata paras näkyvyys. Rion olympialaisissa autoin valitsemaan värit moniin eri tapahtumapaikkoihin. Esimerkiksi uimatapahtumissa haluttiin käyttää alun perin vihreää väriteemaa, kunnes huomautin, että se ei näyttäisi erityisen hyvältä siniseen veteen heijastuneena. 

Bob-Martin-sony-alpha-9-skier-silhouetted-against-the-snow-attempts-a-fast-slalom

© Bob Martin | Sony α9 + FE 400mm f/2.8 GM OSS | 1/5000s @ f/5.6 ISO 320

Ajatteletko, että suhtautumisesi urheiluvalokuvaukseen on muuttunut kameroiden teknologian myötä?

Ei epäilystäkään. Kun automaattitarkennusjärjestelmät tulivat markkinoille, ihmiset sanoivat niiden koituvan valokuvaamisen kuolemaksi, koska niiden avulla kuka tahansa voisi ottaa teräviä kuvia. Mutta minulle niiden tulo oli mahtava uutinen, sillä näköni ei ollut paras mahdollinen. Kamerat ovat nykyään niin hyviä, että niiden ansiosta urheiluvalokuvaus on entistä parempaa. Sen sijaan, että minun tarvitsee murehtia, onko kohde tarkennettu vai ei, voin nyt keskittyä enemmän asetelmaan, taustaan ja valaistukseen. Mutta on tärkeää muistaa, että vaikka modernit kamerat tekevät paljon työtä puolestasi, pitää sinun ymmärtää valokuvauksen pääperiaatteet ja ymmärtää, milloin tietyt ominaisuudet toimivat tarkoitukseesi. En ole ollenkaan tunteellinen käyttämieni tarvikkeiden suhteen – mikäli kamera toimii hyvin työkalunani, sitten pidän siitä.

Bob-Martin-sony-alpha-9-horse-racers-approaching-the-finish-line

© Bob Martin | Sony α9 + FE 400mm f/2.8 GM OSS + 2x Converter | 1/1600s @ f/8.0 ISO 800

Mikä sai sinut käyttämään Sonyn Alpha-kameroita töissäsi?

Ollakseni rehellinen, alun perin olin kiinnostunut äänettömästä kuvaamisesta. Se innosti minua, sillä se tarkoitti, että voisin kuvata tilanteissa, joissa en ennen pystynyt kuvaamaan. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi golfkisoissa, kun olen lähellä viimeistä puttausta 18. reiällä ja tilanne vaatii hiljaista lähestymistapaa. Ensimmäinen kamera, jota testasin, oli α7R II, ja sen avulla sain kuvia, jollaisia en ennen ollut voinut ottaa. Minun täytyy myöntää, että en ollut kovin innostunut sähköisistä etsimistä, sillä olin tottunut käyttämään DSLR-kameran etsintä, mutta nykyään en voisi elää ilman sitä. Sillä on ollut valtava vaikutus työntekooni, sillä pystyn nykyään esikatselemaan valotuksen ennen kuin painan laukaisinta. Käytän kuvatessani nykyään eniten α9-kameraa, ja se sopii täydellisesti työskentelytyyliini. Kuten mainitsinkin aiemmin, näen kamerani työkaluinani, ja α9 on juuri minulle sopiva työkalu.

TEST
ILCE-9

Täyden kennokoon peilitön α9-kamera, jossa pinorakenteinen CMOS-kenno

SEL100400GM

FE 100–400 mm:n G Master -superteleobjektiivi

SEL400F28GM

FE 400 mm F2,8 GM OSS

SEL20TC


2x telejatkeobjektiivi

Katso lisää Bob Martinin kuvia