Norjan syrjäseudulla asuva valokuvaaja Floris Smeets rakastaa luontoa verenperintönä. "Molemmat vanhempani ovat biologeja. Isovanhempani olivat biologeja. Siskoni on biologi. Rakkauteni luontoon on syvällä minussa", Floris sanoo. Hänen ensirakkautensa on aina ollut luonto, ja valokuvaus antaa hänelle mahdollisuuden ottaa kuvia ulkona näkemistään lajeista.
”Asuinmaassani on tiettyjä lajeja, joita pääsen helposti näkemään, ja ne kaikki ovat kausittaisia. Syksyisin kuvaan myskihärkiä ja poroja, kun ympäristön värit ovat todella upeita. Talvisin voin käyttää lumenvalkoista maisemaa taustana myskihärän kuvaamiselle, ja keväällä paikalle ilmestyy puolestaan teeri. Kesäkuukausina voin kuvata lapinpöllöjä, jotka pesivät kotini läheisissä metsissä.”
Omistautumalla yhden kauden ajan vain yhdelle lajille Floris saa mahdollisuuden tutustua yksittäisiin pöllöpareihin. Hänen uskomattomissa valokuvissaan on valokuvaamisen lisäksi kyse myös maastotaidoista; hänen on päästävä Sony α9 -kameroidensa kanssa oikeaan paikkaan.
”Menen niiden metsästysalueille”, hän selittää. ”Ne ovat vanhoja metsäaukioita, joissa on paljon kaatuneita puita. Yritän löytää pari eläintä, jotka suhtautuvat kuvaamiseeni rennosti. Pöllön suojaväri on upea, mutta sen vuoksi niitä on vaikea huomata. Yhtenä hetkenä sitä istuu paikallaan eikä näe mitään, ja hetken päästä huomaa pöllön pään kääntyvän ja tajuaa, että se on istunut siinä koko ajan. Työhöni siis kuuluu paljon tarkkailua.” Floris jatkaa: ”Saatan löytää 10 tai 20 paria ennen kuin löydän linnut, joita voin kuvata. Sen jälkeen keskityn vain kyseiseen pöllöpariskuntaan loppukauden ajan, jotta saan mahdollisimman hyviä kuvia.”
Florisin mukana kulkee Sony α9, johon hän yhdistää FE 400mm f/2.8 G Master -objektiivin. Toinen α9 ja FE 100-400mm f/4.5-5.6 G Master -objektiivi muodostavat hänen toisen kameransa, jota hän käyttää tarvitessaan zoom-objektiivin mahdollistamaa joustavuutta.
Olin käyttänyt DSLR-mallia lähes 20 vuotta, ennen kuin vaihdoin α9-kameraan. Kun olin käyttänyt Sony α9 -mallia muutaman viikon, tiesin, etten vaihtaisi enää takaisin DSLR-malliin.
Ekologiataustaiselle Florisille eläinten kunnioittaminen on hyvin tärkeää. ”En koskaan käytä syöttiä”, hän selittää, "kaikki kuvat esittävät lapinpöllön luontaista käyttäytymistä.” Päästessään lähelle pöllöjä ottaakseen upeita kuvia FE 400mm f/2.8 G Master -objektiivilla hän tutustuu samalla pöllön elinympäristöön: ”Niillä on usein tietyt oksat, joilla ne istuvat. Ne lentävät oksalta toiselle ja kolmannelle, ja usein ne kaartelevat ilmassa saalistaessaan, joten niiden aikeet voi usein ennustaa. Asetun kuvauspaikkaan ja odotan, että pöllö tulee luokseni. Kävelemällä kohti et koskaan pääse yhtä lähelle.”
Kun Floris on lähellä, Sony α9:n nopeus käy ilmi. Automaattinen tarkennus ja 20 fps:n kuvausnopeus ilman pimennystä mahdollistavat sen, että Floris voi ottaa uskomattomia kuvia lentävistä lapinpöllöistä riippumatta hänen ja lintujen välisistä esteistä.
”DSLR-kameralla kuvattaessa lentävä lintu on aina pidettävä keskellä ruutua, jotta automaattitarkennus toimii. Sony α9 -kamerassa on 693 automaattitarkennuspistettä, jotka ovat jakautuneet lähes koko sensorin alueelle. Voin siis määrittää automaattitarkennuksen alueen Expandable Spot -toiminnolla ja tarkennuksen seurannalla ja tiedän, että automaattitarkennus pystyy seuraamaan myös lintujen äkillisiä liikkeitä” Floris sanoo. ”Kun tämä yhdistetään mahdollisuuteen säilyttää tarkennus myös eläimen siirtyessä hetkeksi esteen taakse, pystyn ottamaan juuri haluamani kuvat. Juuri siksi pidän Sony Alpha -kameralla työskentelystä.”
”Luonnon jatkuva muuttuminen tekee kuvaamisesta hyvin kiinnostavaa. Vaikka kävisi samassa paikassa joka päivä, sitä palaa aina kotiin erilaisen kuvan kanssa”
