ˮKuviani varten olen valmis kärsimään hiukan: vien itseni äärirajoille ottaessani kuvia. Jos vain pysäyttäisin autoni, astuisin ulos ja ottaisin kuvia tien sivusta, en koskaan arvostaisi kuvia niin paljon kuin niitä kuvia, joita varten olen kiivennyt vuorelle sukset jalassa. Sää ja kärsimys lisäävät arvoa kuviin, ainakin minun mielestäni.ˮ
Jaakon valokuvausura alkoi hänen ulkoilmaharrastuksistaan. Pohjois-Suomen upeissa maisemissa kasvanut Jaakko tutustui mielellään ympäröivään maailman vaeltamalla, hiihtämällä ja maastopyöräilemällä. Monien muiden tavoin hän otti mukaansa kameran, jonka avulla hän tallensi seikkailunsa ystävilleen.
ˮAina, kun menin ulos, kiinnostukseni valokuvausta kohtaan kasvoiˮ, Jaakko sanoo. ˮSitten sain uuden kameran, ja kuvaamisesta tuli vakavampaa. Nyt tilanne on 50/50; valokuvaus- ja videotyöt kulkevat käsi kädessä ulkoilmaharrastuksieni kanssa.ˮ
Se ei ole helppoa. Fyysisesti jo valokuvien ottaminen jopa -35 asteen kylmyydessä voi olla todellinen haaste. Yksinkertaisimmatkin asiat, kuten kameran piteleminen hanskat kädessä, voi olla vaikeaa. Monet valokuvaajat eivät edes tajua, että on mietittävä tarkkaan jopa se, kuinka hengität!
ˮKäytän yleensä kaksia käsineitäˮ, Jaakko selittää. ˮYritän pitää suuremmat käsineet päällä, koska niiden kanssa voin hallita kameran perustoimintoja – aukon asetuksia ja AF-pisteitä, sekä tietysti laukaisinta. Jos minun on käsiteltävä kameraa tarkemmin, otan suuremmat käsineet pois, ja niiden alla minulla on pienemmät käsineet, jotka ovat todella ohuet ja istuvat hyvin. Niiden kanssa kameran käsittely on paljon helpompaa. On tärkeää löytää sopivat käsineet, jotka soveltuvat tarpeisiisi kuvatessasi kylmässä säässä. Muista, että kamera itsessään on magnesiummetallia – jos ulkona on -30 astetta pakkasta, kamera voi olla äärimmäisen kylmän tuntuinen.ˮ
Näin kylmässä säässä on tärkeää valmistella sekä itsensä että kameransa. Todella kylmissä olosuhteissa et voi edes hengittää kameraa päin, koska hengityksen sisältämä kosteus voi jäätyä näytölle, sähköiseen etsimeen tai objektiivin pinnalle lähes hetkessä.
ˮJotkut valokuvaajat pitävät kameraansa takin alla, mutta silloin on varottava kosteutta, jota voi syntyä hikoillessasi. Kosteus voi jäätyä nopeasti äärimmäisen kylmissä olosuhteissa, eikä se lakkaa edes tullessasi sisätiloihin. Sinun on siis jätettävä kamera reppuun, jotta repun sisällä oleva ilma ja kamerat mukautuvat lämpötilaan vaiheittain. Huomioitavaa on paljon, mutta se on minulle kuin toinen luonto.ˮ
Jaakko kertoo, että hänelle yksi kylmässä säässä valokuvaamisen tärkeimmistä elementeistä ovat oikeanlaiset laitteet. ˮKäytän aina Sony α7R III- ja the Sony α9 -kameroita, eikä minulla ole koskaan ollut ongelmia kuvata kylmässäˮ, hän kertoo. ˮOlen ottanut kuvia -35 asteessa, ja kameroiden uusi NP-FZ100-akku toimii edelleen hyvin. Muistan ensimmäisen talven, jolloin aloin käyttää kameroita. Lämpötila oli -25 ja tuuli lisäsi pakkasen purevuutta jopa -30 asteeseen. Pystyin silti ottamaan kuvia.ˮ
ˮMielestäni kaksi kameraani täydentävät toisiaan oikein mukavastiˮ, hän jatkaa. ˮMolemmat ovat oikein hyviä otettavaksi mukaan. α9 tarjoaa parhaan mahdollisen nopeuden, 20 fps, ja nopean automaattitarkennuksen. Käytänkin sitä, kun minun täytyy ottaa toimintokuvia. Jos kuvaan maisemia tai maisemataustoja, joissa on maastopyöräilijöitä tai laskettelijoita, käytän α7R III -kameraa ja sen 42,4 megapikselin kennoa, joiden avulla voin tallentaa enemmän yksityiskohtia. Se myös jättää minulle paljon yksityiskohtia, jos minun on rajattava kuvaa muokatessani sitä tai jos vain haluan tehdä kuvasta todella suuren tulosteen.ˮ
Objektiiveja Jaakolla on tietty valikoima, joiden avulla hän voi ottaa kuvia äärimmäisissä olosuhteissa. ˮKäytän muutamaa tärkeintä objektiiviaˮ, hän sanoo. ˮ70-200mm f/2.8 G Master, 70-200mm f/4, Sony Zeiss Sonnar 55mm f/1.8 ZA ja 16-35mm f/2.8 G Master. Rakastan Zeiss Sonnar 55mm f/1.8 ZA -objektiivia, koska se on todella terävä ja kaunis erityisesti muotokuvissa. 16-35 mm:n objektiivi on hyvä valinta kaikille polttoväleille, ja minä todella nautin sen käyttämisestä. Ne tarjoavat kaiken, mitä tarvitset ulkokuvauksissa.ˮ
ˮMaastopyöräily- ja juoksuretkille otan mukaan f/4:n, koska se on kevyempi ja pienempi. Se on tärkeä syy siihen, miksi aloin käyttää Sonyn Alpha-sarjaa alun perin – tajusin, että se säästäisi tilaa ja painoa repussani. Se on todella tehnyt laskettelusta ja maastopyöräilystä paljon hauskempaa, koska se ei ole läheskään yhtä painava! Talvella on myös paljon pimeämpää, ja tarvitsen mahdollisimman suuren aukon. Silloin valitsen 70-200mm f/2.8 GM -objektiivin, koska se voi tallentaa enemmän valoa.ˮ
Äärimmäiset sää- ja valaistusolosuhteet saattavat estää joitakin valokuvaajia, mutta Jaakolle ne ovat osa nautintoa. ˮSää ja valaistus eivät pysäytä minuaˮ, hän kertoo. ˮMinä asun Napapiirin pohjoispuolella, joten meillä on vain muutama aurinkoinen tunti keskellä talvea, ja joskus aurinko ei paista lainkaan. Meillä on kuitenkin todella hyvät valaistusolosuhteet. Niin kutsuttu sininen tunti kestää täällä talvisin itse asiassa useita tunteja, ja sitä voi hyvin yhdistää keinovaloon, jopa otsalamppuihin, joita laskettelijat ja maastopyöräilijät ehkä käyttävät.ˮ
Jaakko lopettaa: ˮPidän todella tästä alueesta, koska valaistusolosuhteet vaihtelevat täällä niin paljon. Kesällä on valoisaa koko ajan, ja kultainen tunti kestää koko yön. Talvisin meillä on pitkä sininen tunti, joka kestää useita tunteja. Yleensä keskitalven taivas on kauniin vaaleanpunainen. Ja tietysti meillä on revontulet, joita on upeaa kuvata talven aikana.ˮ