Aika innostaa

"Minulle aika, ajoitus ja ajattomuus ovat tärkeitä valokuvauksen komponentteja", Daniel Ronnback sanoo, eikä se ole missään niin totuudenmukaista kuin Norjan Lofooteille keskittyvässä viimeaikaisessa projektissa. Seikkailukuvauksessa Daniel kiipesi saariston huimaavimmille huipuille sekä kesä- että talviolosuhteissa, joten hän oli todella tietoinen maiseman muutoksista.

”Talvella saaret ja vuoret voivat olla väritykseltään hyvin yksitoikkoisia”, hän selittää, ”mutta kesäkuvissa ne muuttuvat loistavaksi vihreän, punaisen ja kullan kirjoksi.”

Miten siis hahmotamme aikaa? Sitä voidaan tarkastella luultavasti vain ihmisen näkökulmasta, joten ihminen nivoutuu Danielin valokuviin antaen kontekstin näille hämmästyttäville näkymille. Joskus hän on itse esillä ruudussa, toisinaan joku muu, mutta ihminen on aina läsnä auttaen kertomaan tarinaa, mikä antaa katsojan aistia paikan laajuuden ja kuvitella itsensä sinne.

Daniel suunnittelee hahmot täydellisesti kuviinsa sijoittaen ne ”selkeille alueille tai valoa vasten luodakseen kontrastin ja vaikutuksen ja käyttäen täydentäviä värejä kiinnittämään katsojan katseen. Mitä selkeämpi hahmo näkyy vasten upeaa maisemaa, sitä suuremman tunteen kuva voi herättää katsojassa, kuten vuorenhuipulla seisovan vuorikiipeilijän siluetin luoma jännitys, kuten tässä kuvassa”.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään kuvan sommittelusta, sillä Daniel luottaa Alpha-pakettiinsa varmistaessaan, että tarkennus kohteisiin on taatusti viimeisen päälle. ”Tiedän, että tarkennus on niin hyvin kohdallaan", Daniel sanoo, ”että voin vain suunnata kamerani kohti ihmistä ja luottaa kameraani. Se tarkoittaa sitä, että voin kulkea pidemmälle, kiivetä korkeammalle sekä keskittyä sommitteluun ja ympäristöön.”

Ajankulun lisäksi tärkeää on ajoitus. Jotta kuvauspaikkaan pääsee oikeaan aikaan ja oikeassa säässä, kuvausreissut on suunniteltava tarkasti, ja niin Daniel tekeekin. ”Jotta käytettävissäsi on riittävästi aikaa kuvien ottamiseen, se vaatii runsaasti valmistelua”, hän sanoo. ”Merkitsen kaiken kartalle”, hän jatkaa, ”ja merkitsen muistiin, miten pitkään kestää ajaa paikasta toiseen ja patikoida kuvauspaikalle. Varmistan myös, mistä suunnasta aurinko nousee tai mihin se laskee. Sitten seuraan sääennusteita päivittäin, jotta lopulta voin todeta, että tämä aamu on paras tässä paikassa kuvaamiseen!”

"Kuvauspaikkoihin pääsemisessä ja itse kuvaamisessa laitteiden paino ja määrä ovat todella tärkeitä", Daniel kertoo. "Lofooteilla kuvatun projektin kuvasin α9-kameralla, mutta käytän myös α7R III -mallia. Niiden muotoilu on aina sopinut minun kuvaustapaani. Minulle on tärkeää, että kannettavaa ei ole paljon ja liikkuminen sujuu nopeasti. Otan usein reissuun mukaan vain yhden rungon ja objektiivin, ja Alpha-kamerat ovat niin kevyitä ja pieniä, että saan kaiken tarvittavan mahtumaan laukkuni pieneen kameravarusteosioon. Ja totta kai ne ovat myös kestäviä, joten ne pärjäävät repussani, kun kuljen suksilla, eikä kaatuminen tai kameran pudottaminen ole mikään ongelma.”

Sen jälkeen kun olet kulkenut kuvauskohteeseen kilometrikaupalla ja ajoituskin on onnistunut, myöskään Alphan kuvanlaatu ei tuota pettymystä, Daniel sanoo. ”Yksi tärkeimmistä asioista on anturin dynaaminen alue. Se mahdollistaa laajat kuvanmuokkausmahdollisuudet, joten jos jokin kohta hieman ylivalottuu, ajoitus ei kuitenkaan mennyt hukkaan. Lisäksi niiden resoluutio on valtava, joten jos kuvaruudun reunassa on ihminen, voin rajata hänet pois ja kuva on silti valtava.”

”Jokaisessa paikassa on omat, ajattomat maisemansa”, hän toteaa, ”ja me vain kuljemme niiden ohi. Lofooteilla meren ja järvien välillä on aivan ainutlaatuinen kontrasti sekä vuoria, jotka nousevat vedestä pystysuoraan ylöspäin, mikä kiteytyy mielestäni hyvin tässä kuvassa. Maisemat ovat todella ainutlaatuiset ja nähtävää on aina enemmänkin, joten suunnitelmissani on palata sinne, kulkea pidemmälle ja ylemmäksi löytääkseni uusia valokuvattavia paikkoja, sillä se aika ei koskaan mene hukkaan.”