Jos Luigi Baldellin pitäisi valita yksi kuva, joka edustaa hänen Italian Calabrian hiilenpolttajia käsittelevää projektiaan... no, hän ei tekisi niin. ”Mielestäni”, hän selittää, ”yksi otos ei voi edustaa kaikkia monimutkaisia tilanteita. Parhaiten sitä voi kuvata monesta kuvasta koostuvalla kokoelmalla.”
Projektin onnistuminen riippuu juuri kuvien yhdistelmästä, Luigi sanoo. Kuvakokoelma muodostaa yhdessä tarinan, joka kuvastaa ”vähän kaikkea – ihmisten työskentelyä, vaivannäköä, savua ja ympäristön vaativuutta.”
Luigin Calabrian projekti alkoi toukokuussa 2019. Hän sai idean hiilenpolttajien dokumentoinnista, koska työllä on ikivanhat juuret, se on ominaista Calabrian alueella ja ammatti siirtyy isältä pojalle.
Lähestyikö Luigi aihetta samalla tavalla kuin hän oli kuvannut muita yhteisöjä palkitulla reportaasiurallaan? ”Tavallaan kyllä”, hän kertoo, ”mutta kaikki tarinat ja aiheet ovat erilaisia. Siksi onkin tärkeää olla aina valmiina ja avoimena. Minun täytyi löytää parhaat ajat työni tekemiseksi ja pysyä polttajien vauhdissa, jotta en aiheuttaisi vaivaa heille.
Luigi pystyi luomaan hyvän suhteen kohteisiinsa. ”He ovat erittäin ystävällisiä ja hyväntahtoisia ihmisiä”, hän selittää. ”He hyväksyivät läsnäoloni, selittivät työnsä minulle, kertoivat tarinoitaan ja kutsuivat minut lounaalle heidän kanssaan. Kun pystyy luomaan tällaista hyväksyntää, luottamusta ja ystävyyttä, on helppo ottaa kuvia. Tärkeintä on kuitenkin, että luottaa kohteisiin ja heidän tarinaansa. Tämän olen oppinut urani aikana – tällainen työskentely todella auttaa minua syventymään ihmisten tarinoihin paremmin.
Luigi on työskennellyt ammattimaisena valokuvajournalistina yli 30 vuoden ajan. Hän tietää tarkalleen, mihin kameran on pystyttävä, mutta myös, mitä se ei saa tehdä. Hän kertoo: ”Hyvän reportaasikameran on oltava luotettava ja hallittavissa ja sen on helpotettava työn teknistä osaa. Siten voin keskittyä vain kuvaan ja siihen, mitä näen objektiivin läpi. α7R III -kamerani on luotettava, huomaamaton ja kevyt, mutta myös ammattimainen. Näiden ominaisuuksien ansiosta voin keskittyä ainoastaan kuvaan. Kuvaamisesta tulee refleksi, eikä sitä tarvitse erikseen miettiä.”
Luigin työskennellessä polttajien vaativassa ympäristössä α7R III:n tietyt ominaisuudet ovat helpottaneet kuvaamista merkittävästi. Esimerkiksi kameran kehittyneen automaattitarkennuksen ja ISO-suorituskyvyn ansiosta hän sai neulanteräviä tuloksia sekä ottaessaan läheisiä muotokuvia työntekijöistä että kuvatessaan heidän uurastamistaan tuhkan ja savun keskellä.
”Tässä projektissa todella arvostin kameran automaattitarkennusta, jonka avulla pystyin kuvaamaan korkealla ISO-arvolla. Pidin myös laadukkaasta rakenteesta ja erinomaisesta akusta. Kamera tarjosi kaiken, mitä tarvitsin haluamieni kuvien ottamiseen. Esimerkiksi ISO-suorituskyvyn ansiosta pystyi kuvaamaan erittäin heikossa valossa, ja kameran sääsuojaus helpotti sateessa työskentelyä.”
Tässä projektissa Luigi käytti FE 24-70mm f/4 ZA OSS -objektiivia α7R III -kamerassaan. Hän sanoo: ”yhdistelmän ansiosta selvisin kaikista tilanteista.” Hän pystyi kuvaamaan kaikkea aina savua vasten näkyvien polttajien silueteista tuhkan peittämien miesten upeisiin muotokuviin. Luigi käytti kaikkiin kuviin samaa objektiivia, minkä ansiosta hän pystyi työskentelemään nopeasti ja reagoimaan eri tilanteisiin. Yhden objektiivin käyttäminen tarkoitti myös, ettei hänen tarvinnut vaihtaa objektiiveja savun keskellä. Luigi kertoo, että hän käytti johdonmukaisesti ISO-arvoa 2000, minkä ansiosta hän pystyi käyttämään pienempiä sulkimen nopeuksia ja pienempiä aukkoja, jotka sopivat erinomaisesti rakeiseen ympäristöön.
Onko Luigin projekti siis nyt valmis? ”Ei”, hän hymyilee, ”Haluaisin mennä takaisin syksyllä ja kokeilla etsiä erilaisen valon ja erilaisen metsäympäristön. Pitkäaikaisen projektin etuna on se, että löydät uusia asioita joka kerralla – ehkä myös odottamattomia asioita – ja opit tuntemaan tarinan yhä paremmin.”
Vaikka hän haluaakin löytää uusia asioita, vaikuttavatko hänen projektin aikana luomansa suhteet myös hänen haluunsa palata takaisin? ”Todellakin” hän nauraa. ”Mitä enemmän vietän aikaa projektin parissa, sitä enemmän alan luottaa kohteeseen tai kohteisiin ja sitä enemmän löydän kuvia, joiden avulla voin kertoa tarinan oikein. Minun on todella syvennyttävä reportaasiin, jotta voin löytää siitä ihmisyyttä, tunteita, intohimoa, läheisyyttä, tunnelmaa ja historiaa. En halua rajoittua pintaan, koska tiedän, että sen alta löytyy aina lisää.”
”Minulle valokuvaus ei anna vastauksia vaan tunteita ja kysymyksiä”