”Galatasaray antaa minulle aivan erityisen motivaation,” sanoo turkkilainen urheilukuvaaja Mine Kasapoğlu. Joten kun tämän jalkapalloseuran edustajat kysyivät Minea dokumentoimaan joukkueen harjoitusleirin Itävallassa, kysymykseen oli vain yksi oikea vastaus. Galatasaray on ollut Minen joukkue syntymästä lähtien. ”Muistan nukkuneeni punaisissa ja keltaisissa lakanoissa sekä käyttäneeni tätini tekemiä joukkueen pelipaitoja”. Mutta rakkaus istanbulilaiseen seuraan kulkee Minellä suvussa. ”Isoisäni oli läheinen seuran perustajan kanssa, ja hän oli myös yksi soutujoukkueen ensimmäisistä kapteeneista. Siellä hän tapasi isoäitini, joka oli naisten joukkueen kapteeni. Ja äitini oli uimari Galatasarayssa rikkoen Turkin ennätyksiä, ja tietysti isäni on ollut jäsen pitkään”, Mine muistelee ylpeänä.

Mine on kuvannut Galatasarayta Sonyn Alpha-kameroilla ja objektiiveilla viimeisen kolmen vuoden ajan ja työskennellyt sekä seuran kanssa että toisinaan raportoinut sen otteluista urheilukuvajournalistina. ”Olen kuvannut ammattilaisurheilua ympäri maailmaa jo vuosia, mutta en ollut koskaan kuvannut omaa seuraani, joten kun sain tilaisuuden, se oli aivan uskomatonta. Nyt tämä on melkein henkilökohtainen projekti. Lähetän paljon kuvia urheilijoille, jotka rakastavat niitä ja jakavat niitä.”

Näin syvään juurtuneen rakkauden ansiosta seuraan Minen kuvat voivat usein näyttää erilaisilta kuin jalkapalloilijoista yleensä nähdyt kuvat. ”Ne eivät ole media- tai lehdistökuvia – esimerkiksi huolehdin siitä, etten ota lainkaan kuvia vastustajajoukkueesta, en halua heitä edes kuvaan, mikä ei ole lainkaan tyypillistä työskentelytavalleni. Olen paikalla vain yhden asian vuoksi – saadakseni heidät näyttämään supersankareilta. Aivan kuten uinnin ja muiden urheilulajien tapauksessa, joista olen tunnettu, haluan esitellä näiden pelaajien hyviä supersankaripuolia tappioiden sijaan. Etsin aina positiivisia tunteita.”

Mine kuvaa Sony Alpha 1- ja Alpha 9 II -kameroilla. ”Rakastan Alpha 1 -kameraani”, hän julistaa. ”Rakastan tiedostojen suurta kokoa. Voin kuvata 50 megapikseliä nopeudella 30 kuvaa sekunnissa. On uskomatonta saada niin paljon dataa ja niin korkeaa laatua, joten voin rajata kuvia haluamallani tavalla ja silti säilyttää runsaasti yksityiskohtia.”

Monet Minen kuvista Galatasaraysta ja jalkapallosta yleensä on kuvattu 50 megapikselin tarkkuudella nopeudella 30 kuvaa sekunnissa, ja ne on otettu FE 400mm f/2.8 GM OSS -objektiivilla. ”Pidän 400 mm:n polttoväliä parempana kuin 600 mm:ä tai 300 mm:ä jalkapallon kuvaamiseen – se toimii parhaiten sommittelun kannalta. Eikä mikään voita 400 mm:n objektiivin laatua”, hän sanoo. ”Täydellinen kokoonpanoni jalkapalloon on Alpha 1 -kamera ja 400 mm sekä Alpha 9 II ja FE 70-200mm f/2.8 GM OSS, kun pelaajat ovat lähempänä.” Supersankarimaisten kuvien luomiseksi Minella on omat sääntönsä. ”En oikeastaan seuraa peliä. Subjektiivisesti pallon pitäisi olla kuvassa, jotta se olisi ’hyvä’ kuva, mutta katson myös pelaajien kehonkieltä. Rakastan kuvata pelaajia, kun he asettuvat kokoonpanoon alussa – näyttää siltä, kuin he olisivat hyökkäämässä, kaikki yhdessä, joukkueena. Yritän nähdä nuo hetket heidän kasvoillaan ja kuvata f/2.8-aukolla sumentaen samalla taustan. Kun Galatasaray pelaa kotonaan, otteluiden toisella puoliajalla on hetki, jolloin koko yleisö pitää puhelimiensa valoja ylhäällä, se on loistava tausta.”

Kuvien tallentaminen on enemmän kuin vain jalkapalloilijoiden kuvaamista; kyse on ainutlaatuisesta hetkestä ja kiehtovasta mahdollisuudesta, että historiaa tehdään. ”Joskus tunnen, että jotain taianomaista tapahtuu, ja se vetää minua puoleensa. Näin tapahtuu tavallaan Galatasarayn kanssa, ja se jatkuu. Jos joukkue saa taianomaista menestystä tässä Mestarien liigassa ja pääsee puolivälieriin, välieriin... tai kuka tietää? Haluan olla paikalla saadakseni ikuistettua tämän taikuuden.”

Pitkällä kaudella tulee monia tarinoita kerrottavaksi. Kaikki alkoi tänä kesänä, kun Mine pääsi valokuvaamaan tätä turkkilaisseuraa sen adoptiokodissa Itävallassa, kun joukkue matkusti sinne kautta edeltäviin harjoitus- ja ystävyysotteluihinsa. Harjoituskausi on jännityksen aikaa tulevaa kautta varten, ja tänä vuonna erityisesti kahden pelaajan ympärillä on kuhinaa. ”Seuramme elää maagista aikaa, kun saamme riveihimme pelaajia, jotka saavat koko Turkin rakastumaan jalkapalloon uudelleen – kuten Mauro Icardi ja Victor Osimhen. Nämä tyypit sytyttävät uudelleen rakkauden jalkapalloon ja innostavat lapsia ympäri Turkkia,” Mine kertoo innoissaan.

”Se vain merkitsee minulle todella paljon; olen erittäin tyytyväinen, kun nämä urheilijat rakastavat näitä kuvia ja jakavat niitä. Haluan dokumentoida tämän ajan ja antaa takaisin seuralle, jonka kanssa kasvoin.”