Tarkennus kuvaan

Oli alkuilta bulgarialaisessa Saint Sofia Golf Club & Spassa, ja Betina ja Victor olivat juuri menneet naimisiin. Ihmiset nauttivat juhlista, vaimo ja aviomies olivat juuri tanssineet ensi tanssinsa avioparina. Vilkaisin ulos ikkunasta, ja nähdessäni auringonlaskun kirkkaan oranssin hehkun sain ajatuksen upeasta otoksesta. Tiesin, ettei aikaa ollut paljoa: kiiruhdin Betinan ja Victorin luo ja pyysin heitä pariin nopeaan kuvaan.

Heidän yhteistä rakkauttaan oltiin vasta alettu juhlistaa, joten yksi kuvauksen suurimmista haasteista oli kohteiden houkuttelu pois läheistensä luota edes viideksi minuutiksi.

Kuvasin häitä Sony Alpha 1 -kamerallani, ja tähän otokseen käytin Sony FE 135 mm f/1.8 G Master -objektiivia. Kuvasin etäältä teleobjektiivilla, eivätkä he olisi mitenkään voineet kuulla minua, joten pyysin heitä improvisoimaan ja otin kuvia heidän liikkuessaan ja poseeratessaan. Siltäkin etäisyydeltä otos on vaikuttavan tarkka – tämän objektiivin ja kameran yhdistelmä on lyömätön.

Kuvan mahdollistaneista seikoista tärkeimpiä on Alpha 1:n 50,1 megapikselin kennon 15-askelinen dynaaminen alue. Sen avulla saan valoon ja varjoon mahdollisimman paljon yksityiskohtia sekä kaikki vivahteet, joita tarvitsen parin haluamiin suuriin vedoksiin.

Saadakseni kaiken irti käytettävissä olevasta dynaamisesta alueesta alivalotin kuvaa tahallani 1,7 EV, jotta auringosta tuli tasainen oranssi kiekko. Raakakuvaa muokatessani kirkastin varjoja yksityiskohtien korostamiseksi. Ilman kennon suurta dynaamista aluetta tällainen yksityiskohtaisuus ei olisi mahdollista.

Kuvasin aukon esivalintatilassa arvolla f/1.8 luodakseni matalan syväterävyyden, mutta näin matalalla syväterävyydellä pari olisi helposti sumentunut, jos he olisivat edes vähän tarkennusalueen ulkopuolella. Vastasin haasteeseen asettamalla Alpha 1:n seurantatarkennukseen ja seuraamaan vastanaineiden pienimpiäkin liikkeitä. Tiedän, että voin näissä tilanteissa luottaa kameran tarkennukseen ja keskittyä itse parhaan mahdollisen otoksen luomiseen.

135 mm:n objektiivi tarkensi täydellisesti, optiikka tuotti huipputason terävyyttä ja vahvaa mikrokontrastia ja vähäisimmätkin yksityiskohdat näkyivät mainiosti. Teräväpiirtokennosta riitti kuvatarkkuutta kuvan rajaamiseen, eli otos vastasi 200 mm:n objektiivia. Tuloksena oli kohteiden, taustan ja auringonkehrän välisen kompressiovaikutuksen kasvaminen ja auringon suurempi erottuminen.

Itse kuvassa pidän eniten ilta-auringon lämpimästä hehkusta: se tuo ihanaa kontrastia ja siluetteja, jotka taas luovat tällaiseen kauniiseen hetkeen sopivaa romanttista tunnetta.