Luontokuvaajana uskon vahvasti, että jokainen on oman onnensa seppä ja tilaisuuksiin on tartuttava. Otin tämän kuvan aikaisin eräänä aamuna Italian Dolomiittien vuoristoalueella. Vuorien välissä oli sumua ja järvellä sumua ja utua. Olin muiden valokuvaajien kanssa Sony Kando -matkalla, mutta päätin kuljeskella ympäristössä ja ottaa järvestä erilaisia kuvia.
Kävellessäni ympäriinsä ja katsellessani maisemaa näin toisinaan taimenen hyppäävän vedestä ja huomasin joutsenen liukuvan veden pinnalla. Taustalla oli kummallakin puolella vuori, ja joutsen oli täydellisesti vuorten välissä, mistä tulisi upea kuva. Niinpä asetuin kuvaamaan joutsenta kauniissa maisemassa Sony Alpha 1 -kamera ja FE 70-200mm f/2.8 GM OSS II -objektiivi kädessäni.
Villieläimiä kuvattaessa pidän kamerani aina kuvasarjatilassa ja kuvaan nopeudella 10 tai 20 fps. Painoin laukaisinta ottaakseni kuvan, ja otin ehkä kuusi tai seitsemän kuvaa kuvasarjatilassa. Kun painoin laukaisinta, taimen hyppäsi yhtäkkiä vedestä ja onnistuin ikuistamaan sen täydellisesti. Ajoitus oli uskomaton, eikä kukaan uskonut, että sain otettua kuvan täydellisesti sommiteltuna. Olin todella onnekas.
Nyt jonkin ajan kuluttua, ja koska olen harrastanut luontokuvausta pitkään, tiedän, että jos hyödyntää tilaisuudet ja harjoittelee jatkuvasti, mahdollisuudet ottaa vielä upeampi kuva ovat paljon suuremmat.
Kuvaan aina Sony Alpha 1 -kameralla, koska se tarjoaa kaiken, mitä luontokuvaajana tarvitsen. Sillä voi ottaa 50 megapikselin kuvia uskomattomalla nopeudella 30 fps, mutta lisäksi tiedän voivani luottaa Sony Alpha 1 -kameran kuvanlaatuun. Kamerani on aina säädettynä jatkuvaan automaattitarkennukseen, ja seurantatarkennus on säädetty eläimille tai, kuten tässä tapauksessa, linnuille. Tässä kuvassa Alpha 1 seurasi FE 70-200mm f/2.8 GM OSS II -objektiivin tarkennusta joutsenen silmään. Koska taimen oli aivan joutsenen takana, se oli edelleen aukkoasetuksen tarkennuksessa. Valotusaikani oli myös riittävän nopea hypyn ikuistamiseen, koska jätin kamerani asetetuksi korkeille ISO-herkkyyksille, joita tarvitsen luontokuvauksessani.
Tiesin tämän olevan paras kaikista kuudesta kuvasta, joissa oli taimen, sillä sen pyrstö on hieman taipunut, jolloin hypyn liike näkyy. Rakastan tätä kuvaa, koska se on myös hieman tumma. Aikaisen aamun sumu luo salaperäisen tunnelman, ja vuorten minimaalinen sommittelu on upea. Se tuntuu paljon erityisemmältä kuin jos sama kuva ja sommittelu olisi otettu keskellä päivää.
ˮHuono sää on värikäs sääˮ