Tarkennus kuvaan

Tämä kuva sai alkunsa unelmastani kävellä samoja teitä, joita Ansel Adams kulki kuvatessaan ikonisia kuviaan. Halusin kuvata omat tulkintani niistä näkymistä. Kahdeksan vuoden jälkeen tuosta unelmasta oli tullut pitkäkestoinen projekti nimeltä Ansel, joka huipentui näyttelyyn suosikkikuvistani.

Projektin kehittyessä se etääntyi alkuperäisestä yksinkertaisesta ideastani: siitä tuli paljon introspektiivisempi, henkilökohtaisempi ja paljon synkempi. Säilytin aina kuitenkin perimmäisen kunnioitukseni luontoa ja valokuvausta kohtaan, ikään kuin Ansel Adamsin henki olisi ollut mukanani.

Tämän kuvan nimi on Suuri valamiehistö. Se on omakuva, jonka otin New Mexicossa Sonyn Alpha 7R III -kameralla ja FE 24-70mm f/2.8 GM -objektiivilla. Kun kokoan näyttelyä töistäni, erityisesti kun kuvaan tämänkaltaista eeppistä maisemaa, on aina äärimmäisen tärkeää saada riittävästi yksityiskohtia ja terävyyttä, jotta voin tehdä suuren, näyttelykokoisen vedoksen. Se on vielä tärkeämpää käytettäessä laadukkaita mustavalkokuvia. Raw-tiedostossa täytyy olla kuvan muokkaamisessa tarvitsemani dynaaminen alue ja yksityiskohdat, sillä kuvan laatu heikkenee helposti muokattaessa, erityisesti muokattaessa suuren kontrastin mustavalkokuvia. Tässä suhteessa Sonyn A7R III:n kenno on oikea mestariteos. Tiedän saavani kaikki tarvitsemani yksityiskohdat ja dynaamisen alueen, jotta pystyn muokkaamaan kuvaa haluamallani tavalla, aivan kuten Ansel Adams vietti tunteja pimiössä luomassa kuviaan.

Tätä kuvaa voi katsoa monella eri tavalla, se sisältää paljon metaforia tai myyttejä. Esteettisesti se tuo minulle mieleen Dürerin puupiirrokset tai jotain Hieronymus Boschin maalauksista. Minulle tämä kuva on selkeä todiste siitä, että valokuva voi olla metafyysinen taidelaji ja voimme katsoa ja lukea kuvia hyvin eri tavoin. Puhumme liikaa aukoista, objektiiveista ja muokkauksesta, mutta unohdamme usein pääasian: mielikuvituksemme.