Maciej Peskolle maisemakuvauksessa on kyse ennen kaikkea tunteesta. Kuten kunnioituksen tunteesta, kun aurinko valaisee vuoristosolan, tai puhtaan alppijärven tuottamasta rauhan tunteesta. ”Jokainen maisema kertoo omaa tarinaansa”, hän selittää, ”ja jokainen matka on muistutus siitä, että kauneutta on kaikkialla ympärillämme. Haluan jokaisen kuviani katsovan tuntevan tämän myös.”

Tämä näkemys vei Maciejn äskettäin Italian Dolomiiteille, noin 1 200 km:n päähän hänen kodistaan Puolan keskiosissa. ”Olin käynyt siellä jo kerran, toukokuussa 2024”, hän muistelee, ”mutta nuo vuoret ovat niin upean kaunis paikka, että minun oli pakko palata sinne. Seurasin joitakin Dolomiittien kuuluisimmista reiteistä, ja kuvasin Tre Cime di Lavaredon, Sassolungon ja Cinque Torrin alueilla sekä Passo Gardenan, Passo Sellan ja Passo Falzaregon solissa ja kahdella lähellä sijaitsevalla Italian järvellä Iseolla ja Gardalla.”

Retkeily näissä paikoissa ja oleskelu vuorilla niin pitkään kuin mahdollista johtivat johonkin hyvin tärkeään, sanoo Maciej: tilaisuuteen. ”Paikan päällä olemisen todellinen arvo, silloinkin kun valo ja sää eivät ole kovin innostavia, on se, että oppii tuntemaan paikan”, hän selittää. ”Opit tietämään, missä seistä kameran kanssa ja mitä objektiivia käyttää parhaan kuvan saamiseksi, joten kaikki tulee lihasmuistista sitten, kun luonto tarjoaa jotain erityistä.”

”Maisemakuvauksessa säällä on kuitenkin ensisijainen rooli”, hän jatkaa. ”Tämän projektin aikana oli selvää, että päivinä, jolloin vaikutti, ettei tapahdu mitään, asiat saattoivat muuttua muutamassa sekunnissa. Juuri näin kävi Santa Maddalenassa ja Passo Gardenassa. Kummassakin paikassa taivas oli harmaa ja pohdin, että tutkin aluetta ja tulen uudelleen. Mutta maisemakuvaus vaatii odottamista ja minut palkittiin, sillä heti kun aurinko osui pilvien rakoon, en tiedä värisinkö kylmästä vai jännityksestä. 30 minuutin ajan pilvet olivat epätodellisia.”

Maciejn täytyi ottaa itsestään kaikki irti vangitakseen valon Passo Gardenassa. ”Aurinko tuli laaksoon ennen kuin olin asemissa”, hän selittää, ”joten minun oli nopeutettava askeliani ja kiivettävä noin 200 metriä kiireesti. Jouduin juoksemaan ylämäkeen reppuni kanssa ehtiäkseni, mutta se oli sen arvoista.”

Juuri täällä Maciej alkoi todella arvostaa Sony Alpha 6700 -kameransa ja objektiensa kannettavuutta. ”Kameran kevyt ja kompakti rakenne tekee siitä täydellisen seuralaisen pitkille patikointimatkoille ja kentällä oleskeluun kuvausta odotellessa”, hän selittää. ”Eikä maisemakuvaajia silmällä pitäen kehitetty rakenne pääty tähän. Kamerassa on erinomainen tunnistimen vakain, mikä auttoi paljon, sillä kaikki tällä kiipeilymatkalla ottamani kuvat olivat tarkkoja, jopa kädessä pidellen ja pitkillä valotusajoilla, kuten 1/10 s, otetut kuvat.”

Vaikka Alpha 6700 -kamerassa on käytetty pienempää tunnistinta kannettavuuden parantamiseksi, Maciejn mukaan kuvanlaadusta ei silti ole tingitty. ”APS-C-kenno tarjoaa erinomaisen tarkkuuden ja dynaamisen alueen, mikä tarkoitti, että Dolomiiteilla ottamani kuvat olivat upean teräviä ja yksityiskohtaisia luonnollisilla väreillä, vaikka valaistusolosuhteet olivat vaikeat. Itse asiassa kamera selviytyy todella hyvin hämärissä tilanteissa, joten voin ikuistaa kauniita maisemia aamu- ja iltahämärässä upean dynaamisen alueen kanssa.”

Seikkailuhenkiset maisemakuvaajat, jotka valitsevat A6700-kameran, voivat myös ottaa kaiken irti erittäin kevyistä objektiiveista. ”Päätös käyttää Sony E 16-55mm f/2.8 G- ja FE 70-200mm f/4 Macro G OSS II -objektiiveja tällä matkalla johtui siitä, miten hyvin ne täydentävät toisiaan sekä niiden keveydestä ja laadusta”, hän sanoo.

”16–55 mm on erittäin monipuolinen työkalu, jolla voin ottaa sekä laajempia rajauksia että yksityiskohtaisempia kuvia. Kun halusin todella poimia mukaan yksityiskohtia, asensin 70–200 mm:n objektiivin, jossa on pidempi polttoväli, joka mahdollisti perspektiivin litistämisen ja vuorenrinteiden sumun hunnuttamien herkkien kerrosten poimimisen.”

”Kaikkiaan Alpha 6700 toimi upeasti tässä projektissa”, hän toteaa lopuksi. ”Kameran suunnittelun ansiosta pystyin keskittymään siihen, mikä on minulle tärkeintä – ikuistamaan luonnon ja välittämään tunteita, joita minussa heräsi sitä tarkkaillessani. Sonyn kevyiden objektiivien kanssa pystyin keskittymään luovuuteen ja tutkimiseen. Tämä on täydellinen paketti niille, jotka haluavat ikuistaa ympärillään olevan maailman kauneuden, ja toivottavasti nämä kuvat voivat myös inspiroida ihmisiä huolehtimaan tästä maailmasta.”