Minun nimeni on Olle Nilsson, ja olen ruotsalainen luontokuvaaja. Vietin äskettäin aikaa Ruotsin maaseudulla tutustuen metsiin ja valokuvaten täpläkauriiden kiima-aikaa. Sain kuvattua näiden eläinten ainutlaatuisia käyttäytymistapoja ja vuorovaikutustilanteita. Vaikka keskityin kauriisiin, hyödynsin myös tilaisuuden ikuistaa kaikkea muuta, mitä eteeni tuli kävelyilläni ulkona.
Juuri tätä rakastan luontokuvauksessa – kaiken ennalta arvaamattomuutta. Jokainen ulkoilukerta tuo odottamattomia kohtaamisia linnuista ja nisäkkäistä liikkuvaan valoon ja muuttuviin maisemiin. Jokainen hetki tuntuu kuin omalta tarinaltaan, mikä tekee tämän tyyppisestä valokuvauksesta niin kiehtovaa.
Käytän tavallisesti Alpha 7 IV -kameraa, ja vaikka rungot ovat samankokoisia, huomasin heti ensimmäiseksi ottaessani Alpha 1 II -kameran käteeni, miten paljon suurempi kahva on. Se on mukava ja tasapainoinen, joten se on täydellinen oltaessa tuntikausia kentällä. Myös painikesijoittelu on erinomainen. Kaikki tarvitsemani on helposti saatavilla, erityisesti C5-painike, joka on sijoitettu ihanteellisesti niin, että nopeudentehostustoiminnon voi kytkeä nopeasti päälle ja pois.
Kun katsoin ensimmäistä kertaa elektronisen etsimen läpi, olin ällistynyt sen koosta tavalliseen kameraani verrattuna, ja yksityiskohtien taso on todella vaikuttava. Neliakselinen monikulmainen LCD-näyttö on myös suosikkini. Sen ansiosta voin katsoa näyttöä lähes mistä kulmasta tahansa, mistä on valtavasti apua erityisesti, kun olen hankalissa asennoissa. Tämä kamera tuntuu jykevältä, luotettavalta työjuhdalta, ja odotin innolla pääseväni ulos testaamaan sitä.
Kentällä minuun teki erityisesti vaikutuksen se, miten luonnollista Alpha 1 II teki ennalta arvaamattomien hetkien kuvaamisesta. Esikuvaustila yhdistettynä 30 fps:n jatkuvaan kuvaukseen tuntui kuin salaiselta aseelta. Pystyin ikuistamaan täydellisesti pienet, nopeat liikkeet, kuten linnun lentoonlähdön tai kauriin pään liikkeen. Se tuntuu kuin taikuudelta – kamera ikuisti sen, mitä edessäni tapahtui, ennen kuin edes painoin suljinta.
© Olle Nilsson | Sony α1 II + FE 300mm f/2.8 GM OSS + 1.4x Teleconverter | 1/3200s @ f/4.0, ISO 3200
Yksi esikuvauksen odottamaton etu oli, miten hyödyllinen siitä tuli otettaessa kuvia hitaalla valotusajalla. Koska se tallentaa kuvat ennen kuin painan suljinta, pystyin välttämään kameran vähäisen tärinän, jota toisinaan ilmenee hitailla nopeuksilla. Näin ollen en tarvinnut kauko-ohjainta tai ajastinta näitä hetkiä varten.
Tekoälyavusteinen automaattitarkennuksen seuranta oli toinen ominaisuus, johon luotin. Se tunnisti kohteeni nopeasti ja seurasi niitä, mistä oli valtavasti apua, kun eläimet liikkuivat yhtäkkiä tai sulautuivat ympäristöönsä. Tämä on usein haastavaa, kun kuvataan kohteita tiheässä metsässä.
Alpha 1 II onnistuu todellakin antamaan valokuvaajille työkalut, joita vaativiin projekteihin tarvitaan. Kuvanlaatu on fantastinen, kaikki yksityiskohdat säilyvät silloinkin, kun on rajattava lähemmäs. Kamera on täydellinen otettaessa luontokuvia, joiden tapauksessa ei ole aina mahdollista päästä lähelle kohdetta.
Tämä kamera on todella hyödyllinen valokuvaajille, joiden on ikuistettava sekunnin murto-osissa tapahtuvia liikkeitä. Esikuvaus ja häiriötön jatkuva kuvaus nopeudella 30 fps tekevät nopeiden, ennalta arvaamattomien tapahtumien kuvaamista helppoa. En voi korostaa liikaa sitä, miten arvokas tämä ominaisuus on silloin, kun sillä on eniten merkitystä.
Valokuvauksessa tärkeintä on ikuistaa hetki ajassa, ja tällaisen kameran avulla se on mahdollista.
Tässä projektissa käytin pääasiassa FE 300mm f/2.8 GM OSS -objektiivia, joka tuottaa uskomattoman terävyyden. Se on tehokas erityisesti yhdistettynä telejatkeeseen, jolloin voin kuvata jopa 600 mm:llä.
Valaistusolosuhteet muuttuivat nopeasti metsässä, jossa kuvasin täpläkauriita, joten oli todella hyödyllistä, että voin vaihtaa joustavasti aukkojen f/2.8 ja f/5.6 välillä. Ja tästä vaikuttavasta kattavuudesta ja joustavuudesta riippumatta kokoonpano on yllättävän kevyt, mikä on valtava etu liikuttaessa metsässä tai patikoitaessa kiima-alueelle ja sieltä pois.
Toisinaan minun on ryömittävä maassa hitaasti päästäkseni lähemmäs huomaamatta, ja juuri näissä tilanteissa tämän kokoonpanon painosta on todella etua. Kevyemmän kuorman ansiosta pystyn liikkumaan helpommin ja olen aina valmis kuvaamaan.
Loppujen lopuksi juuri se on luontokuvauksessa tärkeintä, on oltava valmiina kuvaamaan.
Luontokuvaus voi olla haastavaa, mutta juuri siksi se on niin palkitsevaa. Täydellisen hetken ikuistaminen on osa hauskuutta. Olet ehkä kuullut tämän aiemminkin, mutta on tärkeää tuntea kuvauskohde. Eläimen käyttäytymisen ymmärtäminen auttaa valokuvaamaan sen parhaalla mahdollisella tavalla.
Käytä hetki aikaa tutustuaksesi eläimiin, joita kuvaat. Pyydä neuvoa ja ole aina valmis parantamaan taitojasi. En sano, että olisi suoritettava Karate Kid -tason opiskelut ennen kuin ottaa kameran käteen. Ulkona luonnossa oleminen on paras tapa tutustua villieläimiin. Jos huomaat käyttäytymistä, joka tekee sinut uteliaaksi, perehdy siihen! Nämä pienet tiedot kasautuvat ajan mittaan ja syventävät ymmärrystäsi.
Kun tuntuu, että en löydä etsimääni ja haluan luovuttaa, muistutan itseäni, että näen täällä (metsässä) enemmän villieläimiä kuin kotisohvalta käsin. Joten lähde ulos, uppoudu luontoon ja ota aina kamera mukaan!”