Jäätäviä otoksia | Talvimaisemia

Maisemakuvaaja İlhan Eroğlu pääsee kuvauspaikoillaan kokemaan parasta, mitä planeetallamme on tarjota. Kuten kaikki maisemakuvaajat kuitenkin tietävät, vuodeaika ja sää määrittävät valo-olosuhteet ja valokuvan onnistumisen.

”Talvi on kuin satua. Ensilumessa on jotain taianomaista, ennen kuin kukaan on astunut siihen. Juuri siksi talvi kuuluu suosikkivuodenaikoihini valokuvauksessa”, İlhan kertoo.

İlhanin mukana maailmalla kulkee hänen luottokameransa Sony α7R III. Tässä kamerassa yhdistyvät hänelle täydellisellä tavalla koko ja keveys. 42,4 megapikselin BSI-kenno pystyy tallentamaan jopa 15 EV:n dynaamisen alueen, minkä ansiosta İlhan saa mukaan jokaisen yksityiskohdan valitsemastaan maisemasta. Hän kantaa mukanaan kolmea objektiivia, joilla hän saa kuvattua kaikkea alueella 12–200 mm. Ne ovat FE 12-24mm f/4 G Lens-, FE 24-70mm f/2.8- ja FE 70-200mm f/2.8 G Master -objektiivit.

Käyttämällä etälaukaisinta İlhan pystyy pitämään kätensä irti kamerasta, mikä estää pienetkin liikahdukset. Sonyn RM-VPR1-laukaisimella hän voi myös aktivoida kameran laukaisimen kädet taskuissa, jotta ne pysyvät lämpiminä. ”Minulla on aina käsineet, mutta en pidä niitä mielelläni kuvatessani tai säätäessäni kameraa. Pidän mieluummin kädenlämmittimiä taskuissani.”

Talvimaiseman viehätys on helppo huomata, kuten İlhan selventää: ”Talven valolla on taianomainen vaikutus! Auringonnousun aikaan voi kuvata kirkasta lumella kimaltelevaa valoa. Näissä olosuhteissa voin myös kuvata enemmän sisältöä päivällä, koska aurinko ei ole talvikuukausina niin kirkas eikä aivan pään yläpuolella.” İlhan vitsailee: ”Rakastan kahvia, joten pidän sitä aina termospullossa mukanani. Näin voin juoda kahvia, nauttia näkymistä ja lämmitellä hieman odotellessani täydellistä valoa.”

Puhuttaessa kimmeltelevästä auringonvalosta voi helposti unohtua, että talvimaisemat saattavat olla ankara työskentely-ympäristö. Pakkanen, tuuli ja sade voivat tehdä siitä haastavaa. Sääolosuhteet voivat myös muuttua nopeasti, joten İlhan neuvookin valokuvaajia tutkimaan etukäteen olosuhteita ja valmistautumaan hyvin niihin ja maisemakuvaukseen.

”Eräänä päivänä lähdimme vaimoni kanssa Saksan Baijerissa kuvaamaan auringonnousua kauniissa paikassa, jossa aurinko nousee vuoren takaa ja etualalla on järvi ja puisia vajoja”, İlhan kuvailee. ”Oli pimeää ja pilvistä, mutta ajoimme mahdollisimman lähelle kuvauspaikkaa. Koska oli pimeää ja paljon lunta, päätimme odottaa autossa. Aurinko oli nousemassa, mutta sankkojen pilvien vuoksi vaikutti siltä, että meillä ei olisi mahdollisuutta saada hyviä kuvia. Kuten arvata saattaa, äkkiä pilvet katosivat ja meidän täytyi kahlata lumessa nopeasti kuvauspaikalle. Sain haluamani valokuvan mutta myös yhtä tärkeän opetuksen: ole paikalla valmiina kuvaamaan, vaikka luulisit, että sää ei ole hyvä.”

İlhan on ollut Sonyn käyttäjä siitä lähtien, kun alkuperäinen Alpha 7R tuli markkinoille, ja hän on kasvanut kameran kehityksen myötä. Hän sanookin: ”Minusta tuntuu nyt kuin tämä kamera olisi osa minua”. Hän on huomannut kylmissä olosuhteissa yhden parannuksen: akunkeston. Nykyisissä Sonyn Alpha 7- ja Alpha 9 -kameroissa käytettävien NP-FZ1000-akkujen kanssa İlhanille ei ole ongelma ottaa satoja kuvia kylmässä. ”Kamera suoriutuu erinomaisesti kylmällä säällä”, hän sanoo.

”Muistan, kun kuvasin Lofooteilla Norjassa. Olin yrittänyt kuvata revontulia tällä rannalla hyvin kylmänä ja tuulisena yönä”, İlhan sanoo. ”Olin kuvannut jo yhdeksän päivää näissä olosuhteissa, mutta sinä yönä vuorovesi oli erilainen, ja äkkiä aallot roiskahtivat päälleni. Koska olin jo niin pitkään jahdannut tätä kuvaa, kamera oli viimeinen asia, jota varoisin. Jatkoin kuvaamista, sillä olin päättänyt saada otettua kuvan. Sain sen, ja kamerakin pysyi kunnossa.”

Jos puhe kylmästä säästä ei ole saanut sinua luopumaan ajatuksesta kuvata talvimaisemia, niin ehkä paras İlhanin tarjoama neuvo kuuluu näin: ”Muista nauttia ulkona olemisen tuomasta seikkailusta. Talvimaisemien kuvaamiseen kuuluu pitkien aikojen viettämistä kylmässä, joten muista arvostaa ympäristöäsi yhtä paljon kuin keskittymistä kuvaamiseen.”