Olen Matija Vincek ja olen matka- ja katuvalokuvaaja Kroatian Zagrebista. Matkustan mielelläni kevyesti, mikä näkyy myös kamera- ja objektiivivalinnoissani. Pääsin onnekseni testaamaan FE 24-50mm f/2.8 G -objektiivia äskettäin, ja olin erittäin tyytyväinen sen suorituskykyyn ja joustavuuteen. Työni vaatii kuitenkin usein laajempaa perspektiiviä. Siksi olin iloinen, kun kuulin, että Sony julkaisee uuden, sitä vastaavan mutta laajemman E 16-25mm f/2.8 G -objektiivin. Käytin mahdollisuuden hyväkseni ja kävin Itävallassa kuvaamassa vuoristomaisemia ja Salzburgin ja Hallstattin upeaa arkkitehtuuria.

Objektiivi itse näyttää melko pitkälti samalta kuin FE 24-50mm f/2.8 G, ja se painaakin suunnilleen saman verran. Pidin erityisesti sen rakenteen laadusta: pieneksi objektiiviksi se tuntuu erittäin tiiviiltä ja kestävältä. Zoom-rengas on erittäin sulava, ja manuaalinen aukkorengas naksahtaa miellyttävällä tavalla (ja naksahdukset voi poistaa käytöstä, mikä sopii erityisesti elokuvaajien tarkoituksiin).

Ensimmäisenä aamuna taivas oli peilikirkas ja valo oli täydellinen, joten nappasin mukaani Alpha 7CR -kamerani ja lähdin testaamaan sitä.

Se on f/2.8-asetuksella erittäin terävä koko kuvan alueella ja siirtyminen f/5.6-asetukseen lisäsi terävyyttä vain hieman.

Lähitarkennus on myös erittäin vakuuttava, ja sain hyvän kuvan tästä ystävällisestä joutsenesta, joka halusi herkkuja!

Noin tunnin kuluttua sää muuttui pilviseksi, mutta halusin testata, miten objektiivi toimisi heikommissa valo-olosuhteissa, joten jatkoin järven ympäri vaeltamista.

Yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi pidän Alpha 7CR -kamerasta, on se, että sen 61 megapikselin tunnistin mahdollistaa joustavan rajauksen ilman yksityiskohtien menettämistä, joten voin huoletta muuttaa kuvien keskipistettä jälkituotannossa. Muutamissa tapauksissa halusin hieman pidemmän polttovälin kuin 25 mm, joten napsin vain osia pois, jolloin lopputulos vaikuttaa 35 mm:n objektiivilla kuvatulta. Pidän myös siitä, että voin vaihtaa kameran APS-C-tilaan, jos haluan esikatsella rajausta ennen kuvan ottamista.

Sony lisäsi objektiiveihinsa äskettäin tarkennuksen hengityksen tasaamisominaisuuden, mikä on erityisen kätevä elokuvaajille. Minulla oli mukana ZV-E1-kamerani, ja kuvasin hieman testimateriaalia, jotta näkisin, miten hyvin se suoriutuu. Huoleni olivat turhia: eroa tuskin huomaa lähimmästä tarkennuskohdasta alkaen (vain 18 cm ja toisessa päässä 16 mm) aina äärettömään asti. Tämän objektiivin automaattitarkennus on myös supernopea, ja yritin yllättää sen vaihtamalla kohdetta nopeasti (enkä tietenkään onnistunut kertaakaan).

Kun valo alkoi kadota, suuntasin takaisin hotellille tarkastamaan, mitä olin kuvannut päivän aikana, ja suunnittelemaan saman illan kaupunkikuvia.

Objektiivi sopi hyvin rakastamaani katuvalokuvaukseen ja kompaktin kokoonpanon ansiosta pystyin kuvaamaan kaikkea suhteellisen huomaamattomasti.

Hämärässä kuvaan aina täydellä aukolla, mutta koska olin nähnyt, miten objektiivi suoriutui f/2.8-asetuksella, en ollut lainkaan huolissani.