Tarkennus kuvaan

Minulla oli vain muutama sekunti aikaa ottaa tämä kuva, joten kuvasin sen ainoalla kameralla, joka minulla oli valmiina: Sonyn Alpha 6000:lla.

Otin kuvan Venäjällä Pohjois-Siperiassa Jamalin niemimaalla, jossa asuu nenetsejä eli samojedikansaa. Tämä alkuperäiskansa paimentaa porotokkiaan ja liikuttaa ”kyliään” niiden mukana pitkin Venäjän pohjoista arktista aluetta. Nenetsien asumus, chum-kota, muistuttaa Amerikan intiaanien tiipiitä. He asuvat ja työskentelevät pienissä ryhmissä ja kuljettavat reellä koko omaisuuttaan niin talvella kuin kesällä lumessa tai mudassa ja subarktisen kasvillisuuden lomassa.

Olin siellä kuvaamassa dokumenttia Puolan televisiolle ja Puolan National Geographic -lehdelle. Kun muu ryhmä oli kuvaamassa erään kodan sisällä, lähdin ulos tarkistamaan valoa ja ulko-olosuhteita. Aurinko oli tullut esiin pilvisen päivän jälkeen, mutta rankkasade oli lähestymässä.

Kun sade alkoi, valo ja tunnelma muuttuivat poikkeuksellisiksi. Yhtäkkiä poron vasa ilmestyi tyhjästä ja juoksi kylän läpi. Tartuin kameraani, mutta sadepisaroita osui objektiiviini, jolloin alkoi muodostua tyypillisiä auringon säteiden heijastuksia. Poron juostessa ei ollut aikaa kuivata objektiivia – minulla oli vain muutama sekuntia aikaa kuvan ottamiseen.

Juoksin hitaasti enkä ottanut kameraa lainkaan pois silmäni edestä, ja koetin hyödyntää sadepisaran vaikutuksen kuvassa. Koetin jopa pitää vasan valopisaran sisässä. Ottaessani kuvaa jalkani sotkeutuivat reen ohjaksiin, joita lojui sikinsokin ympäriinsä. Kaaduin toisen reen päälle ja katkaisin melkein hampaani! Onneksi mitään kamalaa ei tapahtunut, ja onnistuin saamaan tämän upean ainutlaatuisen valokuvan.

Mukanani ollut kamera oli oikeastaan varakamerani, Sonyn Alpha 6000, ja käytin 18-55mm f/3.5-5.6 OSS -vakio-objektiivia. Tuolloin pääkamerani oli Sonyn Alpha 900, mutta pidin aina Sonyn Alpha 6000:tta mukanani pienenä huomaamattomana kamerana. Siinä on erinomainen kuvanlaatu, ja se on myös erittäin kevyt. Minusta kuvieni laatu on jopa parempi kuin perinteisellä DSLR-kameralla, joten se on hyvä vaihtoehto. Ja automaattitarkennustoiminnon ansiosta sain ikuistettua liikkuvan poron! Nykyään otan aina uudemman Alpha 6500:n mukaani, kun matkustan kevyin varustein patikoimaan, pyöräilemään, kiipeilemään tai hiihtämään.

Otin kuvan hetkessä, jossa vain reagoin. En ylisuunnitellut sitä, vaan otin kuvan vaistojeni varassa. Lopullinen kuva tallentaa sekunnin murto-osan ja dokumentoi paimentolaiselämää, jonka on häviämässä silmiemme edessä.