Villieläinten ikuistaminen voi viedä valokuvaajat monenlaisiin paikkoihin. Eläinten asuinympäristöt ovat osa tarinaa: kun ei koskaan tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu, kuvaajan on oltava aina valmiina. Siksi Chris Schmidin kaltaiset luontokuvaajat luottavat Sony FE 200-600mm f/5.6-6.3 G OSS -objektiivien kaltaisiin ratkaisuihin.

”200-600 mm:n objektiivi tarjoaa minulle todella paljon monipuolisuutta”, Chris paljastaa. ”Kun kuvaan jaguaarin kaltaisia lajeja, tarvitsen pitkän polttovälin, jotta voin pysyä turvallisella etäisyydellä kohteesta. On kuitenkin samalla olennaista, että tunnen olevani riittävän lähellä kohdettani, jotta kuvasta tulisi hyvä. 600 mm:n objektiivilla saan myös terävän tarkennuksen silmiin. Tämä on erittäin tärkeää, koska silmissä on kaikki se tunne, jonka haluan jakaa katsojille. 200 mm:n objektiivilla voin keskittyä maisemaan, mikä on usein kuvilleni ominaista. Kuvaan ennemminkin maisemakuvia, joissa nyt vain sattuu olemaan myös villieläimiä.”

Tällainen matkustaminen vaatii valmistautumista. Ei voi vain hypätä ajoneuvoon ja matkustaa kohteeseen. Moniin paikkoihin pääsee vain jalan, minkä vuoksi kuvaaminen 200–600 mm:n objektiivilla on erityisen käytännöllinen valinta.

”Jos kävelen paljon, laukkuni on oltava mahdollisimman kevyt. Haluan saapua kohteeseen hyvässä kunnossa ja valmiina kuvaamaan, en kaikkien tarvikkeideni kantamisesta uupuneena.”

On myös otettava huomioon objektiivien vaihtamisen käytännöllisyys. Valokuvaajat eivät halua vaihtaa objektiiveja ankarissa olosuhteissa.

Toisinaan Chrisin on tietenkin otettava laajempia kuvia, jolloin hän käyttää Sony FE 70-200mm f/2.8 GM OSS II -objektiivia. Tämä tarjoaa hänelle täyden 70–600 mm:n polttovälivalikoiman vain kahden objektiivin avulla.

Chrisin 200–600 mm:n objektiivi on asennettu hänen Sony Alpha 1 -kameraansa, joka on Sonyn Alpha-kameravalikoiman huippu. Korkearesoluutioisen 50,1 miljoonan pikselin täyden koon kennon kuvanlaatu on yksi syy, minkä vuoksi luontokuvaajat luottavat 200–600 mm:n objektiiviin. ”En tietenkään kuvaa f/2.8:n tai f/4:n aukolla”, Chris sanoo, ”mutta vaihdan kuitenkin ISO-herkkyyden korkeammalle, minkä voin tehdä Alpha 1 -kameralla huolehtimatta kuvanlaadun heikentymisestä. Tärkeintä on ottaa ne kuvat, jotka olen tullut ottamaan, ja Alpha 1 -kameran ja 200–600 mm:n objektiivin yhdistelmällä se onnistuu.”

Toinen asia, jonka suhteen ei ole tehty kompromisseja, on automaattitarkennuksen nopeus. ”En huomaa mitään eroa automaattitarkennuksessa käyttäessäni 200–600 mm:n objektiivia tai G Master -objektiivia”, Chris sanoo. ”Olen käyttänyt tätä objektiivia Sony Alpha 1 -kameran ja äskettäin myös Alpha 9 III -kameran kanssa: se toimii erinomaisesti ja varmistaa tarkennuksen myös vaikeiden kohteiden, kuten lintujen, tapauksessa.”

Yksi helposti unohtuva 200–600 mm:n objektiivin ominaisuus on sen sisäinen zoom. Tämä tarkoittaa, että niin 200 mm:llä kuin 600 mm:llä kuvattaessa objektiivin koko ja tasapaino pysyvät samoina. Se on hyvä ominaisuus valokuvien tapauksessa, mutta suorastaan erinomainen videokuvauksessa.

”Se on uskomaton objektiivi videokuvaukseen”, Chris selittää. ”Valokuvauksessa on hyvä saada monia kuvia eri polttoväleillä, mutta videota kuvattaessa se on vieläkin tärkeämpää. Editoitaessa tarvitaan laajoja ja keskikokoisia kuvia, mutta myös lähikuvia, jotta elokuvasta ei tulisi tylsää. 200–600 mm:n objektiivilla voin saada kaikkia kolmen tyyppisiä kuvia.”

Chris on jopa vienyt objektiivin taivaalle ja kuvannut lentokoneista ja helikoptereista. ”Pidän tästä objektiivista, koska saan sen avulla laajoja kuvia eläinten muutoista. Näen helposti rakenteet ja toistuvat elementit, kuten esimerkiksi Botswanassa otetuissa flamingokuvissa. Mutta voin tarvittaessa myös zoomata ja päästä lähemmäs eläimiä.”

”Tällaisia projekteja toteutettaessa jokainen minuutti maksaa rahaa. Lentäjää ei voi pyytää kääntymään ja tekemään saman kierroksen vain siksi, että kuvaaja haluaa vaihtaa objektiivia. Siksi 200–600 mm:n objektiivin monipuolisuus on niin tärkeää.”