Löytämisen tunne on yksi valokuvauksen jännittävimmistä tunteista. Se koskee uusia aiheita, uusia saavutuksia ja myös uusia tekniikoita. Burak Bulutille se löytämisen tunne syntyi, kun hän alkoi työskennellä UV-valon kanssa. ”Valokuvaajana rakastat leikkiä valolla”, Burak selittää, ”mutta useimmiten se on näkyvää valoa. Se tarkoittaa valojen siirtämistä tai muokkaamista studiossa tai auringon kanssa työskentelyä halutun ilmeen luomiseksi. Sain oivalluksen, kun aloin käyttää UV-valoa ja neonmeikkiä.”

Burak vertaa tätä oivallusta ensimmäisiin kokemuksiinsa valomaalauksesta. ”Jotain napsahtaa päässä”, hän sanoo, ”ja yhtäkkiä sitä ajattelee: ’Vau, tämä on todella ilmeikästä, tässä voisi olla uskomattomia mahdollisuuksia.’ Valomaalauksessa valaistaan edelleen kohdetta, mutta UV-valon ja meikin avulla mallin iho muuttuu valoksi.” Valaisun opettajana ja valokuvaajana Burak oli kiinnostunut tekniikasta. ”Yritän aina ylittää luovuuden rajoja, etenkin valaistuksessa”, hän selittää, ”eikä UV-valon käytön aloittaminen ollut poikkeus. Mutta opittavaa ja kokeiltavaa oli paljon.” Asetukset ovat yksinkertaiset, mutta vaativat hieman säätämistä. ”Periaatteessa neonmeikki näyttää hyvin tylsältä normaalissa valossa, mutta UV-valossa – tai ”mustassa valossa”, kuten sitä usein kutsutaan – se loistaa kirkkaasti.”

”Kaikkia vanhoja UV-valaisimia ei kuitenkaan voi käyttää, koska jotkut niistä voivat olla vaarallisia”, hän jatkaa, ”joten käytämme heikointa tehoa. Seuraavaksi tarvitaan pimeä tila ja musta tai hyvin hämärä tausta, jotta tavallinen valo ei häiritse efektiä. Kaikki valkoinen heijastaa voimakkaasti, myös kohteen hampaat!” UV-kuvauksen pimeys tuo mukanaan haasteita ja mahdollisuuksia, Burak sanoo. ”Ensinnäkin tavallisen valon puute tarkoittaa, että valotusta on muutettava tavallisesta studiokuvauksesta”, hän selittää. ”Vaikka maali hehkuu kirkkaana silmille, se on valokuvausteknisesti suhteellisen himmeää, joten suurin osa näistä kuvista on otettu käyttämällä ISO-asetuksia, jotka ovat epätavallisia muotokuville, kuten 3200 tai 4000. Lisäksi meidän on käytettävä nopeita objektiiveja, joiden asetukset ovat esimerkiksi f/1.4 tai f/2.8.”

Toisaalta Burak huomauttaa, että valon puute mahdollistaa pidemmät valotusajat, jotka ovat mahdollistaneet jotkin hänen vaikuttavimmista UV-kuvistaan. ”Ensimmäinen epäselvä UV-kuvani oli onnellinen sattuma. Siirsin vain kameraa nähdäkseni, mitä voisin saada aikaan”, hän kertoo. ”Nyt teen sitä usein, koska kaikki minun tai kohteen liikkeet luovat valojälkiä heidän hohtavasta ihostaan.” Löytö antoi Burakille mahdollisuuden kehittää tekniikkaa käyttämällä kohteina esimerkiksi tanssijoita. ”Olen käyttänyt ballerinoja tässä projektissa, koska heidän liikkeensä näyttävät vielä upeammilta hohtavan meikin kanssa. Voin asettaa kameran kolmijalalle, pienentää ISO-arvoa tai sulkea aukon hidastaakseni suljinnopeutta 1 tai 2 sekuntiin ja saada heidät pyörähtämään. Se näyttää tempulta, mutta se on vain valon juovia ja tanssijan taitoa. Käsivaralta kuvaaminen voi lisätä energiaa ja liikettä entisestään.”

Viimeisimmässä UV-työssään Burak on käyttänyt Sony Alpha 7R V- ja Alpha 7R IV -kameroita, pääasiassa niiden poikkeuksellisen dynaamisen alueen ja tarkkuuden vuoksi. ”Tummalla taustalla ja hohtavalla meikillä näissä kuvissa on niin paljon kontrastia, että monet kamerat eivät saa tallennettua kaikkia sävyjä joistakin kuva-alan osista”, hän sanoo, ”mutta näillä kameroilla jokainen hienovarainen sävy tallentuu yhdessä monimutkaisten neonmeikkien yksityiskohtien kanssa, mikä antaa jokaiselle muotokuvalle lähes kolmiulotteisen laadun. Lisäksi”, hän jatkaa, ”korkea resoluutio saa kohteen ihon tekstuurin näyttämään täysin aidolta. Se on tärkeää, koska kuvat ovat melko abstrakteja, joten jos yksityiskohdat katoavat, ne voivat näyttää väärennöksiltä, kuin ne olisi maalattu tai tehty digitaalisesti. Alpha 7R -kameroiden yksityiskohdat pitävät kuvat valokuvamaisina.”

Työskennellessään pimeässä Burak luottaa myös Sony-kameroidensa automaattitarkennuksen nopeuteen ja tarkkuuteen. ”Automaattitarkennus ei hämmenny edes abstraktista meikistä”, hän kertoo, ”ja se pysyy lukittuna tanssijoiden sulavien liikkeiden aikana. Nopeiden kiinteän polttovälin objektiivien, kuten FE 85 mm f/1.4 GM ja FE 55 mm f/1.8 ZA, käyttö auttaa myös paljon”, hän jatkaa, ”koska ne antavat tunnistimelle enemmän valoa tarkennusta varten. Ja rakastan niiden luomaa bokeh-sumennusta.” Yksi Burakin jännittävimmistä löydöistä on kuitenkin ollut se, että hänen luovat ideansa UV-valon kanssa ovat edelleen kehittymässä. ”Haluan kokeilla sitä kaikilla mahdollisilla tavoilla”, hän sanoo, ”ja koska käytän Sonyn laitteita, siinä ei ole mitään esteitä. Korkea resoluutio, poikkeuksellinen optiikka ja erinomaiset hämäräkuvausominaisuudet antavat minulle mahdollisuuden toteuttaa kaikki taiteelliset ideani.”