Kuu on kiehtonut ihmiskuntaa koko sen olemassaolon ajan. Kuu on vaikuttanut mytologiaan, tarinankerrontaan ja taiteeseen – sekä valokuvaajiin, kuten norjalaiseen René Ringnesiin. ”Kuu on aina kiehtonut minua,” René aloittaa, ”itse asiassa urani valokuvaajana sai inspiraationsa sen kuvaamisesta. Nousevan täysikuun näkeminen on yhtä kaunista kuin auringonnousu – ja juuri ne hetket haluan jakaa.”

Maapallon ainoan luonnollisen satelliitin kuvaaminen voi olla haastavaa, sillä se on aina liikkeessä, pienenä pisteenä taivaalla ja maantieteen ja sään aiheuttamat luonnonoikut vaikuttavat sen täydelliseen näkemiseen. Tai ainakin aidon tunteen välittäminen katsojille voi olla hankalaa.

Kuvaamisessa Renéllä on yksi ässä hihassaan. ”En koskaan kuvaa kuuta yksinään,” hän kertoo. ”Kuvistani löytyy aina myös jotain muuta. Etuala tuo kuun esille ja jos käytät oikeita polttovälin pituuksia, yhdistelmä saa sen näyttämään suuremmalta ja näyttävämmältä. Jos kuu nousee tai painuu taivaanrannan taa, yhdistän sen rakennusten, ihmisten, maamerkkien tai muiden vertailupisteiden taakse.”

Suunnittelu on tarpeen, sillä kuu näyttäytyy horisontissa vain muutaman hetken joka päivä ennen kuin se on liian korkealla tai liian alhaalla etualaan nähden. ”Etsin ensin kohteen, jonka haluan asettaa kuun eteen,” René selittää, ”sitten tarkastan sovelluksen avulla, missä minun on oltava ja mihin aikaan minun on kuvattava. Mitä kauempana olet kuun etualasta, sitä suuremmalta kuu vaikuttaa.”

Täydellisen paikan löydettyään René kertoo polttovälin ja tarkkuuden olevan avainasemassa onnistumisessa. ”Jos haluat ottaa näyttäviä kuvia kuusta, käytettävillä laitteilla on merkitystä. Käytän Sonyn kameraa – Alpha 7R IV – erittäin korkealla resoluutiolla, ja voin rajata kuvaa myöhemmin laadusta tinkimättä, jolloin kehyksessä on näkyvillä enemmän kuuta. Käyttämäsi objektiivi on vieläkin tärkeämpi. Minulle 100–400 mm GM on ollut elintärkeä kuun valokuvauksessa.”

”Haluan ottaa kuvia, joiden vähimmäisarvo on 400 mm,” hän jatkaa. ”Kyseinen suurennus on tarpeen, jos haluat kuun näyttävän isolta. Etäisyydestäni etualaan riippuen – joka voi olla mitä tahansa muutamasta sadasta metristä useisiin kilometreihin – käytän myös Sony FE 2x -teleobjektiivia, jonka ansiosta voin käyttää 800 mm:ä.”

”G Master -objektiivina FE 100–400 mm antaa erittäin laadukkaita kuvia ja terävyystasolla kuvan zoomaus on aina vain kiehtovampaa jälkikäteen,” hän kertoo. Objektiivin optisella Steady Shotilla on myös osuutensa, sillä yksityiskohdat ovat kirkkaita käsin tai monopod-alustalla kuvattuna.

Kuvauskohteessa René tuntee myös objektiivin koon, painon ja käsittelyn hyödyt. ”Kaikki Sonyn ensiluokkaiset G Master -objektiivit ovat erinomaisia,” hän hehkuttaa, ”ja 100–400 mm ei ole poikkeus. Kannettavuus on myös tärkeää jos, kuten minä, liikkuu ympäriinsä saadakseen haluamansa oikean kulman kuusta. Olin yllättynyt, kuinka kevyt ja pieni se oli, kun pidin sitä ensimmäistä kertaa käsissäni.”

Nopealla ja varmalla tarkennuksella René voi myös luottaa kuun yksityiskohtien olevan kristallinkirkkaita ja FE 100–400 mm:n polttovälin suurentaessa kuuta se myös liioittelee satelliitin matkaa taivaalla. ”Paljaalla silmällä katsottuna voi näyttää siltä, että kuu ei liiku taivaalla, mutta suurennettuna huomaat, kuinka nopeasti se etenee,” René vahvistaa, ”ja erityisesti silloin, kun käyttää polttoväliä 400 mm tai enemmän. Siksi valotusaika vaikuttaa onnistumiseen. Nämä kuvat kuvattiin väleillä 1/125 sekuntia ja 1/160 sekuntia, huomattavasti nopeammin kuin voisit odottaa hämärässä tilanteessa.”

Kuun tavoin myös René tuntee, että hänen valokuvauksensa on jatkuvasti liikkeessä. ”Kuten luovat ihmiset, haluan parantaa tähän asti ottamiani kuvia,” hän päättää, ”joten tiedän, että minun on löydettävä uusia jännittäviä kohteita ja keksittävä uusia ideoita. Kuun kuvauksessa maltti ja suunnittelu ovat valttia ja toimin niiden mukaan joka päivä. Suunnittelun onnistuessa olen kiitollinen, että mukanani ovat Sonyn välineet.”