Petar Sabol on viettänyt suurimman osan valokuvausuraansa vangiten villieläinten kauneutta sekä erityisesti hyönteisten kiehtovaa maailmaa lähikuviin.

Tavanomaiselle matkalle Peter ottaa mukaan monia objektiiveja niin, että hän selviää kaikesta mahdollisesta linnuista perhosiin. Tähän yleensä sisältyy sekä makro- että pitkien teleobjektiivien mukana kantaminen. Kun lähestyimme Peteriä kysyäksemme, haluaisiko hän kokeilla uutta FE 70-200mm f/4 Macro G OSS II -objektiivia joka pystyy kattamaan molemmat kuvaustyypit, hän tarttui tilaisuuteen ja vietti viikon kotimaassaan Kroatiassa tutkien villieläimiä ja vieden objektiivin niin pitkälle kuin pystyi.

Mikä oli ensivaikutelmasi objektiivista?

Heti kun otin objektiivin laatikosta yllätyin siitä, miten pieni ja kevyt se todella on! Suoja asennettuna se on itse asiassa saman kokoinen kuin isoveljensä 70-200mm f/2.8 GM OSS II ilman suojaa. Pidin heti ajatuksesta, että käyttämällä tätä objektiivia laukkuuni jää enemmän tilaa ja lisäksi laukun paino on huomattavasti pienempi. Tällaisen objektiivin kanssa on aina vaarana epätasapaino kameran kanssa, mutta mielestäni se tuntui yhtä hyvältä sekä Alpha 1- että 7R V -rungon kanssa. Kädessä pidellen kuvattaessa se oli mukava tuntien ajan ja objektiivin ergonomia on hyvin suunniteltu – kaikki säätimet olivat helposti saatavilla.

Mitä mieltä olit objektiivin terävyydestä ja suorituskyvystä?

Kuten olen sanonut monesti aiemminkin, Sonyn objektiivien tapauksessa minun ei tarvitse koskaan olla huolissani terävyydestä. Terävyys on erinomainen jopa kuvattaessa täysin auki. Kauan sitten kiistelin ystävieni kanssa siitä, että muihin valmistajiin verrattuna Sonyn objektiivien kanssa aukko pysäytetään syväterävyysalueen suurentamiseksi, ei terävyyden parantamiseksi. Ja näin on todellakin tämän objektiivin tapauksessa. Kuvanlaatu ei kärsinyt edes käyttäessäni sitä teleobjektiivin kanssa ja sain niin paljon enemmän. Palaan tähän myöhemmin...

Mitä mieltä olit objektiivin automaattitarkennuksen nopeudesta?

Automaattitarkennuksen suorituskyky oli erinomainen. Alpha 1 -kameraan yhdistettynä en havainnut suorituskyvyn heikkenemistä verrattuna f/2.8 G Master -objektiiviini. Se tarkentaa uskomattoman nopeasti minimitarkennusetäisyydeltä äärettömään, ja tarkennus lukittuu lähes heti, kun kohdistan objektiivin.

Minusta oli kiinnostavaa, että käytin automaattitarkennusta ensimmäistä kertaa makrokuvauksessa yhdessä Alpha 7R V:n kanssa. Otin Insect Eye AF -toiminnon käyttöön ja oli uskomatonta työskennellä näin. Kun perhonen liikkui, automaattitarkennus seurasi sen silmiä reaaliaikaisesti. Tämä oli todella avaavaa minulle, sillä olen aina käyttänyt manuaalista tarkennusta makrotyössäni.

Tiedän, että olet suuri lähikuvauksen ystävä, joten millaiset objektiivin makro-ominaisuudet olivat mielestäsi?

Tämä olikin kiinnostavaa...

Makronäkökulmasta tämä objektiivi on uskomaton. En ole koskaan nähnyt toista 70–200 mm:n objektiivia, joka mahdollistaa tarkennuksen 0,4 m:iin – jopa 200 mm:ssä! Olen käyttänyt erityisiä makrovarusteita jo vuosia, mutta kokeiltuani tätä objektiivia sen ominaisuudet ovat pyörineet mielessäni jatkuvasti.

Tämän kompaktin 70–200 mm:n myötä saa teleobjektiivin, joka on hyvin pieni, hyvin kevyt ja äärimmäisen terävä supernopean automaattitarkennuksen kanssa. Toisin sanoen upea objektiivi matkailuun, urheiluun, villieläimille ja muotokuviin.

Lisäksi voi kiinnittää 2x-teleobjektiivin, jolloin sinulla on paitsi 400 mm:n objektiivi, joka on edelleen äärimmäisen terävä ja tarkentaa nopeasti, myös makro-objektiivi, joka kykenee 1:1-toistoon – mikä on todellinen makro – kaikilla polttoväleillä. Tällainen pitkä makro-objektiivi on erinomainen erityisesti hyönteisten kuvaamiseen. Pitkä työskentelyetäisyys tarkoittaa, etteivät otukset helposti säikähdä.

Olin aluksi huolissani teleobjektiivin käyttämisestä tällaisella objektiivilla ja olin varma, että terävyys kärsii tai tulee ainakin väripoikkeamia, mutta oli ällistyttävää, miten hyvin se toimii makrona.

Yllä olevassa kuvassa on yksi otos ja alla on tarkennuspinottu versio sen näyttämiseksi, miten käytän tätä menetelmää syväterävyysalueen laajentamiseen.

Oliko maksimiaukko f/4 mielestäsi este?

Tavallinen 70–200 mm:n objektiivini on f/2.8 G Master II, joten olen tottunut suuriaukkoiseen objektiiviin. Käytännössä en itse asiassa huomannut juurikaan eroa kuvattaessa. Lintukuvauksessa Alpha 1 -kamerallani minulla ei ollut mitään ongelmia suurentaa ISO-arvoa 1 pysäytyksellä pienemmän aukon vastapainoksi. Ja makrokuvissa lopetin joka tapauksessa vähintään f/8:aan – tai käytin tarkennuksen pinoamismenetelmää – joten todellisuudessa maksimiaukko f/4 ei mielestäni ollut ongelma.

Tämän objektiivin makro-ominaisuuksien ansiosta tarjoama laajempi monipuolisuus voittaa helposti hieman pienemmän maksimiaukon huonot puolet. Tällaisen objektiivin otan mukaan matkalle, jos en ole aivan varma, mitä tulen näkemään, mitä tilaisuuksia eteen tulee. Mutta olen iloinen tietäessäni, että voin ottaa sellaisia kuvia kuin haluan ilman huolta siitä, onko minulla oikeat varusteet.