Nisäkkäiden, hyönteisten ja lintujen valokuvauksesta jäiseltä napapiiriltä kuumaan ja kosteaan Ecuadoriin: luotamme ammattivalokuvaaja Gustav Kiburgin ammatilliseen arviointikykyyn, kun on valittava oikea objektiivi. Istuimme alas äskettäin Kreikan kauniilta Kerkini-järveltä, joka on kiharapelikaanien koti, palanneen Gustavin kanssa kuullaksemme kaiken hänen rakkaussuhteestaan Sony FE 300mm f/2.8 GM OSS -objektiiviin.
Kerkini-järvellä valo ja linnut todellakin ovat edukseen. ”Se on yksi parhaista paikoista Euroopassa kuvata lintuja”, Kiburg sanoo. ”Tuhannet lajit, joista monet ovat harvinaisia ja uhanalaisia, pysähtyvät sinne muuttoreiteillään. Talvella on täydelliset olosuhteet pelikaanien kuvaamiseen. Ne ovat kauniita, värikkäitä lintuja erityisesti tähän aikaan vuodesta, kun urosten höyhenpeite on lähellä huippuaan valmiina paritteluun.”
Pikkuruista venettä, jolla pääsee niin lähelle pelikaaneja kuin mahdollista, käyttäneelle Gustaville oli tärkeää lähteä liikkeelle klo 6.30: ”Silloin valo on paras, joten höyhenpeitteen värit näyttävät kaikkein eloisimmilta.”
Missä ”valon” konseptit alkavat päteä FE 300mm f/2.8 -objektiiviin kultaisten tuntien hyödyllisen vaikutuksen lisäksi?
”Kiinteä objektiivi, kuten 300 mm, on yleensä laadultaan parempi kuin vastaava zoom-objektiivi”, hän vastaa, ”mutta objektiivin on oltava fyysisesti riittävän kevyt käytettäväksi – ja kerättävä riittävästi valoa aukkonsa läpi, jotta se on hyödyllinen. Käytin kuvauksessa Kerkini-järvellä Sony Alpha 1 -kameraani asennettua objektiivia yhdessä Sonyn 1.4x- ja 2x-telejatkeiden kanssa”.
”Tällaisen objektiivin fyysinen paino on uskomattoman tärkeä, kun kuvataan kädessä pidellen ja yritetään ikuistaa lintuja lennossa, koska näissä tilanteissa ei voi käyttää kolmijalkaa tai monopod-alustaa”, Gustav selittää. ”Voin käyttää kevyttä 1 470 gramman painoista 300 mm:n objektiivia tuntikausia. Näin ei aina ole kiinteäpolttovälisten tai zoom-objektiivien tapauksessa, ja FE 400mm f/2.8 GM OSS -objektiivin kaltaiset objektiivit ovat upeita, mutta voivat saada käden tärisemään pitkän käytön jälkeen”.
”Lentoa ikuistettaessa”, hän jatkaa, ”f/4-objektiivi painaisi tietenkin vielä vähemmän, mutta f/2.8-aukko on ehdottoman tärkeä kohteen erottumisen kannalta, kuvattaessa hämärässä ja työskenneltäessä telejatkeiden kanssa. Ja vaikka se onkin upea objektiivi sinänsä, viimeksi mainitusta syystä 300 mm:n objektiivin käyttäminen kiehtoi minua todella.”
”Objektiivi on lisäksi uskomattoman terävä, mikä on myös tärkeä tekijä harkittaessa telejatkeiden käyttöä”, Gustav sanoo. ”Periaatteessa telejatkeet toimivat parhaiten korkealaatuisten kiinteiden objektiivien kanssa. Tämä johtuu puhtaasti fysiikasta. Ne toimivat myös zoomeilla ja tarjoavat etuja, mutta eivät samassa laajuudessa. Niinpä kun minulla on tämä upea objektiivi lähtökohtana, voin lisätä 1.4x-jatkeen ja saan 420mm f/4 -objektiivin tai lisään 2x-mallin ja saan myös hyvin terävän 600mm f/5.6 -objektiivin. Aloittaminen objektiivilla, jossa on pienempi aukko, tarkoittaa paljon hitaampia aukkoja myöhemmin.”
”Käytännössä tämä tarkoittaa, että voin kuvata suurempia eläimiä objektiivilla vakiona, lisätä 1.4x-jatkeen suurille linnuille tai käyttää 2x:ää pienille ja minuun varovaisesti suhtautuville linnuille”, hän jatkaa. ”Yhdessä Alpha 1 -kameran kanssa minulla on täydellinen paketti, jolla voi kuvata lähes mitä tahansa villieläimiä, ja kaikki sopii yhteen pieneen laukkuun!”
Alpha 1 -kameraan yhdistettynä Gustav on vakuuttunut, että yhteenliittämisen tuottama laatu on lähes kuin huijaamista. ”Automaattitarkennuksen nopeuden, terävyyden, tarkkuuden ja vakaimen laatu tarkoittavat, että on todellakin valokuvaajan vika, jos jokin menee pieleen. Aivan kuin kamera ja objektiivi sanoisivat ’Minä olen valmis – oletko SINÄ?’. Niinpä minä osaltani varmistan, että kaikki tarvitsemani on säädetty, ennen kuin aloitan kuvauksen. Tiedän tarvitsemani automaattitarkennuksen asetukset ja valotuksen, ja tiedän, että kamera ja tämä objektiivi hoitavat loput. Minun ei edes tarvitse katsoa ja tarkistaa, onko kuva terävä!”
Gustav osoittaa yhtä lempikuvistaan Kerkini-järveltä: pelikaani liukumassa veden halki aikaisen aamun kultaisessa valossa, siiven kärki hipaisee pintaa ja koko kohde on yhtä kristallinkirkas kuin itse järvi. ”Otin tämän kuvan 300 mm:n objektiivilla ja 2x-telejatkeella”, Gustav kehuu, ”ja se on niin äärimmäisen terävä, että kuvassa voi nähdä vesipisarat linnun jaloissa ja rinnassa. Tämä on objektiivi, joka voi tuottaa minulle uskomatonta laatua monenlaisten kohteiden tapauksessa ja joka on niin kevyt, että voin tehdä yhä pidempään sitä, mitä rakastan.”
ˮHuono sää on värikäs sääˮ