”Joka kerta, kun löydän itseni arktiselta alueelta, koen puhtaan ihmetyksen tunteen, joka ei suostu häviämään”, sanoo luontokuvaaja Mickaël Peralta, jonka missiona on auttaa muita vaalimaan erämaata, jossa ”nämä laajat, avoimet maisemat ja inspiroivat eläimet luovat rauhaa ja yksinäisyyttä sekä harvinaisen ja voimakkaan tyyneyden tunteen.”

Mickaëlin kolmen viikon matka Grönlannin jäiselle itärannikolle oli ollut pitkään hänen henkilökohtainen haaveensa – ja se täytti kaikki odotukset. ”Matkustettuani useita kertoja Norjan, Färsaarten, Islannin ja Huippuvuorten halki Grönlanti tuntui minusta palapelin viimeiseltä palaselta”, hän selittää. ”Liityin retkikuntaan Polarfront-nimisellä aluksella, joka on entinen meteorologinen tutkimusalus 1970-luvulta. Se on noin 55 metriä pitkä, mutta tarpeeksi pieni päästäkseen syrjäisimpiin vuonoihin. Matka tehtiin arktisen kesän aikana, ja pystyin todella heittäytymään ympäristöön uimalla suoraan veneestä 1–2-asteiseen veteen.” ”Mutta jopa noina lämpiminä kuukausina yksi vahvimmista muistoistani tuolta matkalta on merijään murtuminen laivan rungon alla”, hän muistelee. ”Jään halkeilu ja huokaus on yksi voimakkaimmista ja unohtumattomimmista tuntemuksista, joita olen koskaan kokenut. Se on niin vieras ulkopuolisille ja henkii paikan tunnelmaa.”

”Tämän projektin tavoitteena oli esitellä vielä koskemattoman erämaan valtavuutta”, Mickaël jatkaa, ”ja navigoimme alueilla, joita useimmat ihmiset eivät ole koskaan nähneet, saati käyneet siellä. Grönlanti ja erityisesti sen itärannikko on erittäin vaikeapääsyistä aluetta, ja halusin näyttää maisemia, jotka ovat edelleen todella villejä ja kesyttämättömiä.” ”Matka antoi minulle mahdollisuuden lähestyä tätä uskomatonta paikkaa dokumentaarisena tarkkailijana, ei vain villieläin- ja maisemakuvaajana”, hän sanoo. ”Vierailimme grönlantilaisessa kylässä, jota ympäröi lähes 80 kilometrin päähän ulottuva merijää ja joka on suurimman osan ajasta täysin eristyksissä. Kun viettää päiviä yhteisön kanssa ja dokumentoi heidän jokapäiväistä elämäänsä, alkaa ymmärtää paremmin arkea tuon syrjäisyyden keskellä ja riippuvuutta ruoan metsästyksestä.”

Grönlannin luonnon ja eläimistön loisto näyttäytyi Mickaëlin matkalla kaikessa komeudessaan, ja kolmen viikon aikana nämä kaksi sulautuivat yhteen luoden unohtumattomia hetkiä. ”Kohtaamiset arktisten villieläinten, erityisesti jääkarhujen, kanssa ovat aina syvästi koskettavia”, hän muistelee. ”Eräänä sellaisena hetkenä sain kuvata noiden karujen paikkojen ihmeellistä geologiaa. Näimme jääkarhun seisovan yläpuolellamme okran ja ruskean värisillä kallioilla, ja yhdessä ne symboloivat täydellisesti noiden korkeiden leveysasteiden luonnetta.”

Mickaëlin muita suosikkeja olivat kuvat saaren kohoavista jäävuorista. ”Näin suurten jäävuorten löytäminen oli yksi tärkeimmistä tavoitteistani vieraillessani Grönlannissa”, hän selittää. ”Niiden mittakaava oli paljon suurempi kuin mitä yleensä kohtaan Huippuvuorilla. Vuonojen suojaavien rinteiden välissä meri on usein uskomattoman tyyni, joten kuvissa on täysin sileä vedenpinta ja minimalistinen tunnelma jopa lyhyillä valotusajoilla.”

Osa Mickaëlin halusta jakaa näitä koskemattomia paikkoja ja ainutkertaisia kohtaamisia kumpuaa hänen omasta ensikosketuksestaan erämaahan – ja villin luonnon ihmeet vaikuttivat merkittävästi myös hänen valokuvaajanpolkuunsa. ”Kaikki muuttui kohdallani uskomattomalla matkalla Oregoniin lähes kymmenen vuotta sitten”, hän selittää. ”Se oli ensimmäinen valokuvausseikkailuni, 15 päivää tien päällä, ja elin elämää täysillä vain yhden valokuvaajaystäväni kanssa. Matka muutti kaiken, ja intohimoni valokuvaukseen syntyi samaan aikaan kuin rakkauteni avariin paikkoihin.” ”Nykyään valokuvauksen ja erämaan sekoitus antaa minulle syvän vapauden tunteen sekä fyysisesti että henkisesti”, hän jatkaa. ”Tämänkaltaiset matkat Grönlantiin ovat minulle eräänlaista meditaatiota, keino saada yhteys johonkin olennaiseen, mutta mikä tärkeintä, se on tilaisuuteni välittää ulkona luonnossa olemisen tunnetta. Luonnon kauneus sai minut tutkimaan yhä enemmän, ja haluan muidenkin saavan saman inspiraation.”

Täyttääkseen kuvansa spontaaniudella ja draamalla Mickaël on kehittänyt erityisen kuvaustyylin, jota tukevat hänen Sony-kameransa ja -objektiivinsa. ”Tavoitteeni on kertoa matkan tarina yhdessä ainoassa kuvassa ja välittää katsojalle välittömästi ne tunteet, joita itse koin kuvaushetkellä”, hän kertoo. ”Kaikki kuvani on otettu käsivaralta, ilman suotimia, ja matkustan yleensä vain yhden kameran rungon sekä kahden tai kolmen objektiivin kanssa. Minulle noin 80 prosenttia kuvasta syntyy kuvaushetkellä, ja loppu muotoutuu jälkikäsittelyssä. Käytän tarkoituksellisesti rajoitettua väripalettia, joka luonnollisesti vetää minua kohti pohjoisia ympäristöjä.” ”Tällaisella matkalla otetaan paljon kuvia veneen kannelta, ja tyynilläkin vesillä tämä tuo mukanaan teknisiä haasteita”, hän jatkaa. ”Koska vene liikkuu jatkuvasti, hitailla valotusajoilla on erittäin hankala työskennellä, joten käytän yleensä asetuksia 1/250 sekunnista aina 1/8000 sekuntiin.”

Sonyn Steady Shot -kuvanvakautustekniikka on käytettävissä sekä kameroiden rungoissa, kuten A7R V -kamerassa, jota Mickaël käytti tällä matkalla, että objektiiveissa, jotka auttavat korjaamaan veneen liikettä. ”Tällä matkalla löysin FE 28-70mm f/2 GM -objektiivin, josta tuli yhdessä FE 300mm f/2.8 GM OSS -objektiivin kanssa kaksi eniten käyttämääni objektiivia”, hän sanoo. ”28–70 mm:n objektiivi oli uskomattoman hyödyllinen kuvatessa pienemmistä Zodiac-veneistä lyhyillä retkillä jäätiköiden läheisyydessä”, Mickaël selittää. ”Se on todella monipuolinen, erittäin kirkas ja tarjoaa erinomaisen kuvanlaadun, kun taas 300 mm:n avulla pystyin eristämään villieläimet, kuten jääkarhut, myskihärät, naalit ja jänikset, sekä rajaamaan jäävuoria tiiviisti ikään kuin ottaisin niiden muotokuvan.” ”Koska keskityn niin paljon kameran parhaan mahdollisen kuvanlaadun saavuttamiseen, Alpha 7R V on minulle itsestään selvä valinta”, hän sanoo. ”Se on erittäin herkästi reagoiva ja kevyt, ja siinä on poikkeuksellinen automaattitarkennusjärjestelmä, kun taas korkea resoluutio on täydellinen suurikokoisten tulosteiden tekemiseen. Sonyn G Master -objektiivit tukevat tätä suorituskykyä tarjoamalla erinomaista terävyyttä, kontrastia ja luonnollista toistoa, joten voin luoda kentällä kuvia, jotka ovat mahdollisimman lähellä täydellisyyttä.”

Mickaëlille arktinen alue on muusa, joka inspiroi häntä jatkuvasti. ”Yksi suurimmista toiveistani tulevaa tutkimusmatkaa ajatellen olisi viettää useita viikkoja – tai jopa kuukausia – perinteisessä grönlantilaisessa kylässä ja dokumentoida aidosti heidän elämäntapaansa”, hän kertoo lopuksi. ”Palaan myös Huippuvuorille vuonna 2026 kokeakseni siirtymisen talvesta kevääseen. Kaikki on silloin valkoista, hiljaista ja karua.” ”Jokainen vuodenaika tarjoaa jotain erilaista, ja jokainen matka on täysin uusi löytö, joka antaa minulle saman lapsenomaisen uteliaisuuden tunteen. Sony-varusteeni auttavat säilyttämään tämän tunteen vieläkin pidempään.”